Tällaista on kotihoidon arki karuimmillaan, kertoo 33-vuotias lähihoitaja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Hän piti Ylen pyynnöstä päiväkirjaa yhdestä työpäivästään.
Huhtikuussa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso puolusti kotihoitokäyntien osittaista korvaamista teknologialla. Ministeri sanoi eduskunnassa, että ikääntyneistä ”joku voisi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä.”
Hoitajat kokivat kommentin loukkaavana. Heidän mielestään se paljasti yleisemminkin etteivät johtajat ymmärrä kotihoidon todellisuutta.
Minkälaista se sitten on? Sitä Yle kysyi, ja yli 500 hoitajaa vastasi.
Vastausten mukaan kotihoidon käynnit ovat kaikkea muuta kuin turhia. Päinvastoin ne ovat korvaamaton apu monelle kotona vielä asuvalle ikääntyneelle.
Asiakaskäyntien määrä työvuoroa kohden vaihteli parista käynnistä yli 20:een. Yleisin vaikutti olevan noin 15 asiakaskäyntiä päivässä.
Vertailun vuoksi Bolt-taksikuskilla saattaa olla arkisin 20–25 keikkaa, jos kuski tekee 10 tunnin työpäivän.
Tässä jutussa kerrotaan Ylen kyselyn tuloksista. Lisäksi pyysimme kahta lähihoitajaa pitämään päiväkirjaa yhdestä työpäivästään kotihoidossa.
Päiväkirjamerkintöjä juttua varten tehneet hoitajat esiintyvät nimettöminä aiheen arkaluontoisuuden takia. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Työnantajan arvostelu on aiemmin aiheuttanut hoitajalle vaikeuksia työpaikalla.
Aamulla jännitetään, kuinka moni hoitaja on pois työvuorosta
Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevän 50-vuotiaan lähihoitajan mukaan työpäivät ovat melko asiallisia silloin, jos kaikki työvuorot on täytetty ja niihin merkityt ihmiset ovat töissä.
Jos joku jää pois esimerkiksi sairasloman takia, työt kasaantuvat muille. Lisääntynyt työmäärä puolestaan väsyttää työssäolevia, ja pian hekin ovat sairaslomalla.
Syntyy itseään ruokkiva huono poissaolojen kierre.
– Vuosien myötä poisjäämisen kynnys on madaltunut aika paljon. Tuntuu, että parikymmentä vuotta sitten tultiin vaikka pää kainalossa töihin. Mutta ei nykyään, arvioi lähes 30 vuotta alalla työskennellyt lähihoitaja.
Toisaalta moni hoitaja haluaa suojella hauraita asiakkaita mahdollisilta tartunnoilta, joten töihin ei mennä pienissäkään flunssaoireissa.
Päivällä yllätykset hoitokäynneillä sotkevat aikataulun
Moni Ylen kyselyyn vastannut hoitaja kertoi, että aikaa siirtymisiin asiakkaan luota seuraavalle lasketaan liian vähän tai ei lainkaan.
Asiakkaan kotiin mennessä ei koskaan voi tietää, mitä on vastassa. Varsinkin muistisairaudet, mielenterveysongelmat ja päihderiippuvuus tekevät kotihoitokäynneistä arvaamattomia.
Hoitajat kertovat, että usein työpäivän aikataulu menee sekaisin odottamattomien ongelmien takia. Esimerkiksi hoitovastaisen asiakkaan maanittelu suihkuun tai ambulanssin odottelu kaatuneelle vievät ylimääräistä aikaa.
Aikataulujen venymisen vuoksi omia lounas- ja wc-taukoja saattaa olla vaikea pitää.
Moni hoitaja kertoi pitävänsä työstään ja hoidettavistaan. Kotihoidon asiakkaat ovat kuitenkin yhä huonokuntoisempia.
Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat eivät olekaan se syy, miksi osa hoitajista jättää hoitoalan. Lähdön yleisin syy oli kokemus siitä, ettei työtä voinut enää tehdä itselle hyväksyttävällä tavalla.
Illalla rättiväsynyt hoitaja stressaa jo seuraavaa aamua
Työpäivien kiireisyyden takia kirjaamiset ja raportoinnit jäävät helposti iltaan tai ne tehdään hutaisten. Byrokratian lisääntyminen harmittaa hoitajia, sillä kaikki älykännykällä tai tietokoneella vietetty aika on pois asiakkailta.
Ratkaisuksi kotihoidon kiireisiin tarjotaan muun muassa käyntien korvaamista teknologialla. Teknologia ei pese asiakasta, ei avusta ruokailussa eikä ota yksinäistä kädestä.
Nykyinen työtahti uhkaa uuvuttaa hoitajat. Moni pohtii, uskaltavatko nuoret enää kouluttautua alalle, joka tunnetaan kovasta työtahdista. Elämässä kun pitäisi jaksaa muutakin kuin töitä.
Kotihoidon ongelmat ovat tiedossa, ratkaisuun tarvitaan yhteistyöstä
Hoitajien kertomuksissa toistui viisi ongelmaa: pula työntekijöistä ja kiire, liian huonokuntoiset asiakkaat, työn eettinen kuormitus, kirjaamisen lisääntyminen ja johtamisen ongelmat.
Kotihoidon tulosaluejohtaja Kaisa Tuuri Kymenlaakson hyvinvointialueelta tunnistaa ongelmat. Tuurin mukaan kotihoidossa on ollut vallalla työntekijöiden ja johtajien vastakkainasettelua, josta pitäisi päästä eroon.
– Hoitajilla on todella merkittävä rooli työn suunnittelussa. Väitän, että sekä johto että työntekijät työskentelevät sen eteen, että asiakkaiden elämänlaatu olisi mahdollisimman hyvä.
Ikääntyneiden palvelualuejohtaja Tuula Suominen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta kertoo, että alueella on hoitajia enemmän kuin vuosiin. Poissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus aiheuttavat silti ajoittain kiirettä. Samaa kertoo Helsingin kotihoidon johtaja Helena Venetvaara.
Monet hoitajat kritisoivat, ettei matka-aikoja asiakkaan luota toiselle ole otettu aikatauluissa huomioon. Venetvaaran mukaan ongelma johtuu osittain siitä, että päiväohjelmaa suunnitellaan monen eri järjestelmän avulla.
– Ongelma on todellinen. Olemme muutamalla alueella kokeilemassa reititysten laatimista todellisten etäisyyksien mukaan. Vielä se ei ole täysin ratkaissut asiaa, Venetvaara sanoo.
Asiakkaiden huonokuntoisuus ei Länsi-Uudenmaan alueella ole lisääntynyt, mutta joskus ongelmaksi nousee vahva itsemääräämisoikeus.
– Vaikka ammattilaiset arvioisivat, että asiakkaalla olisi jo tarve ympärivuorokautiselle palvelulle, niin asiakas ja hänen omaisensa eivät sitä välttämättä halua, kertoo Tuula Suominen.
Suominen, Venetvaara ja Tuuri ovat kaikki tutustuneet hoitajien työhön menemällä mukaan asiakaskäynneille. Kaikki korostavat, että johtajat haluavat kuunnella hoitajia ja yhdessä löytää ongelmiin ratkaisuja.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
