Valtiovarainministeriön mukaan valittujen alueiden kanssa tullaan käymään keskusteluja, jotta hyvinvointialue välttäisi arviointimenettelyyn joutumisen.
Ministeriöt valmistautuvat ottamaan talousvaikeuksissa olevia hyvinvointialueita erityistarkkailuun. Käytännössä tämä tarkoittaa valtiovarainministeriön johdolla käytävien ylimääräisten keskustelujen aloittamista kyseisten alueiden kanssa.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan erityistarkkailuun hyvinvointialueista otetaan Lappi, Kanta-Häme, Vantaa–Kerava, Itä-Uusimaa ja Keski-Suomi. Niiden kertyneet alijäämät ovat suhteessa asukaslukuun suurimmat.
Valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahosen mukaan vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, minkä alueiden kanssa tällaisia tarkentavia tilannekuvakeskusteluja käydään.
Hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat valtiovarainministeriö, sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö pohtivat Ahosen mukaan parhaillaan, mitkä alueet joutuvat tarkemmin tekemään selkoa tilanteestaan ministeriölle. Hän arvelee, että päätös syntyy muutaman viikon kuluessa.
Hyvinvointialueet ovat talouden näkökulmasta jakautuneet kahteen joukkoon, Ahonen sanoo.
– On alueita, joilla tällä hetkellä talouden tilanne on kohtuullinen, koska on kyetty viemään muutosohjelmia eteenpäin. Sitten on alueita, joilla on muun muassa kumuloitunutta alijäämää todella paljon.
Jo kymmenen aluetta täyttää arviointimenettelyn kriteerin
Ahosen mukaan valittujen alueiden kanssa tullaan käymään keskusteluja, jotta hyvinvointialue välttäisi arviointimenettelyyn joutumisen.
– Kymmenen aluetta täyttää jo yhden talouden kriteerin, jonka perusteella voitaisiin arviointimenettely käynnistää.
Arviointimenettely on keino, jolla ministeriö voi painostaa alueita säästöihin. Tähän mennessä yksikään alue ei ole joutunut arviointimenettelyyn.
Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen edellytyksiä selvitä tehtävistään. Valtiovarainministeriön Ahosen mukaan keskusteluissa voidaan muistuttaa myös siitä, että arviointimenettelyyn joutuminen rajoittaa alueen itsehallintoa.
Keskusteluissa on tarkoitus myös katsoa, onko vielä jotain kiviä kääntämättä sen suhteen, mitä alueella kyettäisiin tekemään.
– Voimme tarjota vertailutietoa siitä, miten muut alueet ovat toimenpiteitä kyenneet viemään eteenpäin, Ahonen sanoo.
Ministeriön ja alueen keskustelujen yksi tarkoitus on Ahosen mukaan myös varautua siihen, että kaikesta huolimatta joudutaan turvautumaan valtion tiukempaan ohjaukseen, kuten arviointimenettelyyn.
– Kyse on myös ennakoinnista. Tiedetään, mitä mahdollisesti sitten tulee vastaan myöhemmin.
Hyvinvointialuejohtaja ei tunnista tilannetta
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet on hämmentynyt uutisoinnista alueen joutumisesta ”tarkkailuluokalle”.
– En tunnista tilannetta, että jossain olisi päätetty, että tietyt hyvinvointialueet olisi otettu tarkempaan syyniin tai tarkkailuluokalle. Olen vähän hämmentynyt, mistä tällainen viesti mahtanee tulla jo tässä vaiheessa.
Tollet muistuttaa, että nyt pitää muistaa isompi konteksti ja alueiden erilaisuus. Hän huomauttaa, että osa hyvinvointialueista on sote-kuntayhtymäpohjaisia ja ne ovat tehneet perusintegraatioita jo aikaisemmin.
– Toivoisin päättäjiltä vielä malttia, että annetaan työrauha edistää toimenpiteitä. Mikäli tulevien vuosien aikana toimenpiteiden purenta ei ala tehostua, siinä vaiheessa voidaan lähteä tekemään johtopäätöksiä, ketä sinne tarkkailuluokalle tullaan sijoittamaan, hän sanoo.
