KIOVA Ukrainan sotilastiedustelun tupakeittiössä istuu kaksi suomalaista naista. Kummallakin on olkapäässään hihamerkki, jossa on vierekkäin Suomen ja Ukrainan liput.
Naiset vaikuttavat nuorilta. Liian nuorilta ollakseen surun murtamia äitejä. Mutta niin vain he ovat. Kummankin poika on kaatunut Ukrainassa vierastaistelijana.
– Muuta emme tee kuin seuraamme päivittäin tiiviisti, mitä rintamalla ja maailmalla tapahtuu, sanoo toinen naisista.
– Meille on tärkeää, että poikiemme uhraukset eivät mene hukkaan. Tätä sotaa ei voida hävitä. Voiton eteen on tehtävä kaikki mahdollinen, toinen lisää.
Naiset haluavat pysyä nimettöminä, sillä suruprosessi on vielä kesken.
”Suomalaistaistelijat toista maata”
Naiset vierailivat Kiovassa maaliskuussa Suomi–Ukraina-maanpuolustusyhdistyksen ja Your Finnish Friends -järjestön järjestämällä matkalla. Matka oli Ukrainassa kaatuneiden suomalaistaistelijoiden omaisille, ja sille osallistui kolmen kaatuneen suomalaisen viisi omaista.
Ryhmän otti vastaan Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov, vierailun järjesti maapuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Kirill Rinne. Suurin osa Ukrainan armeijan ulkomaalaisten sotilasyksiköistä on hänen alaisuudessaan.
Budanov esitti surunvalittelunsa omaisten menetyksen johdosta ja kiitti taistelijoiden uhrauksesta Ukrainan hyväksi. Kyyneleitä virtasi.
– En halua loukata ketään, mutta suomalaiset taistelijat ovat toista maata verrattuna muiden maiden taistelijoihin, Budanov kehuu.
Ulkoministeriön mukaan Ukrainassa on taistellut yhteensä noin 150 suomalaista viime kolmen vuoden aikana.
Suomalaiset kysyvät Budanovilta ”taisteluissa kadonneista” sotilaista. Mitä Ukrainan armeija tarkoittaa termillä?
Termi kuvaa kadonneita sotilaita ja myös niitä, joiden ruumiita ei ole haettu taistelukentiltä. Jos sotilaan kuolema on taistelutovereiden tiedossa, mutta ruumis jää taistelukentälle, sotilasta ei voi julistaa kaatuneeksi.
Budanov pyysi toimittamaan tällaisten taistelijoiden katoamispaikan koordinaatit ja lupasi auttaa.
– Tällä tilaisuudella on valtava merkitys. Ukraina tunnustaa meidän poikiemme uhrauksen, sanoo toinen Ylen haastattelemista äidestä.
Risuja suomalaisviranomaisille
Äidit arvostelevat Suomessa kohtaamaansa kohtelua. Taistelijoiden syistä lähteä sotimaan Ukrainaan on julkisuudessa esiintynyt heidän mukaansa monenlaisia arvailuja, kuten vihjailuja huono-osaisuudesta tai mieliterveysongelmista.
– Ainakin meidän pojillemme syy lähteä oli arvoperusteinen, toinen äideistä sanoo.
– Pojat lähtivät puolustamaan koko Eurooppaa.
Äidit arvostelevat myös suomalaisia poliitikkoja. Äidit kaipaavat heiltä kiitosta siitä, että heidän poikansa ovat antaneet henkensä ”Euroopan itsenäisyyden puolesta”. Heistä on väärin, että poliitikot hehkuttavat kaikkea Ukrainalle annettua apua, mutta eivät mainitse sitä, että muun tuen lisäksi Ukrainaan lähtee vapaaehtoisia taistelemaan.
Kolmantena äitien syyttävä sormi suuntautuu ulkoministeriöön, josta ei äitien mukaan tullut ”minkäänlaista apua alkuilmoituksen jälkeen”.
– Meitä ovat auttaneet vain järjestöt, Suomi-Ukraina-maanpuolustusyhdistys ja Your Finnish Friends sekä Suomen Kiovan-suurlähetystön yksittäinen työntekijä.
Tällä videolla toinen äideistä kertoo asiasta, joka satuttaa juuri nyt:
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner vahvistaa Ylelle, että ministeriö olisi voinut hoitaa monet asiat paremmin.
– Emme missään nimessä halua vähätellä omaisten ja läheisten kokemuksia. Koko ajan on ollut pyrkimyksenä antaa johdonmukainen kuva ja kertoa ne asiat, jotka tiedämme, Tanner toteaa.
Ulkoministeriö julkaisi helmikuussa ohjeet vierastaistelijoiksi lähteville ja heidän lähiomaisilleen.
Myös varustaminen puhuttaa
Omaisten Ukrainan-matkan järjestäneellä Suomi–Ukraina-maanpuolustusyhdistyksen Kirill Rinteellä on toinen kritiikin kohde. Hänen mukaansa Suomen valtion pitäisi osallistua Ukrainaan lähtevien vapaaehtoistaistelijoiden varustamiseen.
– Suomi antaa Ukrainalle aseapua miljardikaupalla. Miksei siitä summasta voisi käyttää 10 000–20 000 euroa asiallisen suojavarustuksen hankkimiseksi suomalaissotilaille? Suomen viranomaisten ensisijainen tehtävä on pitää huolta Suomen kansalaisista, Rinne huomauttaa.
Kirill Rinne liikuttuu puhuessaan kaatuneista suomalaisnuorukaisista:
Yle pyysi kommenttia puolustusministeriöstä. Näin ministeriö vastasi:
Ukrainan puolustustaistelua varten osoitettu sotilaallinen materiaalituki perustuu hallituksen päätöksiin ja kansainvälisesti sovittuun koordinaatioon. Vapaaehtoisten taistelijoiden lähtö Ukrainaan perustuu kunkin henkilön omaan päätökseen. Suomi ei suosittele kansalaisilleen vapaaehtoisena osallistumista Ukrainan sotilaalliseen puolustukseen, jonka vuoksi valtio ei osallistu näiden varustamiseen tai muuhun hallinnointiin.
Myöskään ulkoministeriön ohjeissa ei suositella lähtemistä Ukrainaan. Ohjeissa lukee näin:
Ulkoministeriö ei suosittele eikä edistä vapaaehtoiseksi matkustamista, mutta auttaa Ukrainassa olevia suomalaisia konsulipalvelulain mukaisesti, silloin kun se on mahdollista.
Rinnettä harmittaa, että suomalaisten vapaaehtoisten asiat ovat järjestöjen harteilla. Hänestä Suomeen palaavat taistelijat tarvitsevat asianmukaista hoitoa ja veteraanistatuksen.
Rinne kertoo myös sopineensa muutaman ukrainalaisen sotilasyksikön kanssa erillisen suomalaisen droonitiimin perustamisesta saadakseen vapaaehtoissotilaat pois kaikkein vaarallisimmista tehtävistä.
– Mutta sekään ei takaa, että palaa rintamalta hengissä, Rinne toteaa.
