Hyvä uutinen on se, että valtaosassa kuntia viime vuoden tulos oli positiivinen. Huono uutinen on se, että monet keskisuuret kaupungit ovat ongelmissa talouden kanssa.
Annika Martikainen
Asmo Raimoaho
Teemu Kakko
Nanna Särkkä
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Monet keskisuuret ja jopa isot kaupungit ovat taloutensa kanssa ongelmissa. Tämä selviää Kuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätösanalyysista.
Suuria tappioita tekivät Vantaa (-55 milj. euroa), Hamina (-11 milj. euroa) ja Lahti (-10 milj. euroa). Tulos oli pakkasen puolella myös Porissa, Forssassa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Valkeakoskella.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää kaupunkien tilannetta erikoisena, sillä perinteisesti parhainta tulosta tekevät isot kaupungit ja huonointa pienet muuttotappiokunnat.
– Tämä on poikkeuksellista, että monet keskisuuret kaupungit ja jopa isot kaupungit ovat ongelmissa ja siis isojen sopeutustarpeiden edessä, Punakallio sanoo.
Kaupunkien tilanteet vaihtelevat suuresti ja siksi syitä tappioihin on Punakallion mukaan monia. Esimerkiksi Vantaalla taloutta on painanut tarve rakentaa uutta, esimerkiksi kouluja. Haminassa syynä on sote-uudistus ja Kuopiossa on ollut jo pidemmän aikaa sopeutustarpeita.
Isossa kuvassa kuntien talous heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin alun perin pelättiin. Punakallion mukaan taustalla on se, että kunnat ovat ryhtyneet sopeutustoimiin ja näin saaneet menot kuriin.
Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa.
Katso alla olevasta koneesta oman kuntasi tilanne.
Kuntien suurimpia menoja ovat koulut, varhaiskasvatus sekä esimerkiksi väylät, kiinteistöt ja jätehuolto. Kunnat saavat tuloja kunnallisverosta, yritysten maksamasta yhteisöverosta, kiinteistöveroista, valtionosuuksista sekä erilaisia myynti- ja vuokratuloja.
Mitä enemmän kunnalla on positiivista tulosta, sitä enemmän se voi investoida kaikkien kuntalaisten hyväksi, summaa Punakallio.
– Mitä enemmän kunnalla on varaa parantaa viemäreitä, teitä ja liikuntapaikkoja, sitä houkuttelevampi kunta on, Punakallio sanoo.
Kuntien heikkoon taloustilanteeseen heijastuvat nyt muun muassa hidas talouskehitys, hallituksen säästötoimet, verotulojen aleneminen soteuudistuksen myötä sekä kasvaneet korkokustannukset.
Kuntien toimintakate kasvoi maltilliset 1,8 prosenttia ja 130 kunnassa se pienentyi vuoteen 2023 verrattuna. Toimintakate kertoo, kuinka paljon kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Kuntatalous oli kaiken kaikkiaan 470 miljoonaa euroa alijäämäinen eli tulot eivät riittäneet kattamaan menoja ja investointeja.
Yksittäiset yrityskaupat ja muutamat isot kaupungit tekivät suuren osan kaikkien kuntien tuloksesta. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024.
– Energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä, vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella sekä Helsingin ja Espoon positiiviset tulokset kattoivat koko maan tuloksesta yli 70 prosenttia, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen sanoo tiedotteessa.
Kuntaliiton selvityksestä ei suoraan selviä, mistä kunnat ovat saaneet säästöjä aikaan. Punakallio arvioi, että sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet kehityshankkeisiin, joita on pistetty jäihin.
Lähivuosina tullaan Punakallion mukaan näkemään monta uutta kriisikuntaa ja siksi tarvetta olisi sopeutustoimille ja jopa kuntaliitoksille.
Uutista korjattu 4.2.2025 kello 12:26: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Sotkamon talous olisi alijäämäinen vuonna 2024. Näin ei kuitenkaan ole.