Omaishoitovapaa tuli Suomessa käyttöön reilu pari vuotta sitten. Lakisääteinen etu tarjoaa viisi päivää vuodessa korvauksettomana ja palkattomana läheisen auttamiseen.
Omaishoitovapaan käyttö näyttää jääneen vähäiseksi. Tästä oli epäilyä jo, kun lakilisäystä tehtiin. Kirjaus vapaasta tuli työsopimuslakiin vuonna 2022.
Työntekijällä on oikeus saada viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Sitä voi siis käyttää esimerkiksi saattamiseen lääkärikäynnille, sairaalasta kotiutuneen hoitoon tai kuolemansairaan saattohoitoon.
Mahdollisuus saada palkatonta vapaata oli lainsäädännössä aiemminkin. Tehty uudistus vahvisti oikeutta sen saamiseen.
Esimerkiksi valtiolla on noin 80 000 palvelussuhdetta, mutta kahden vuoden aikana vain 124 henkeä on käyttänyt omaishoitovapaata. Heistä kolme neljästä on naisia. Keskimäärin vapaata on käytetty noin 2,5 päivää.
Monissa ammattiliitoissa aihe ei ole tullut mitenkään esiin omaishoitovapaan voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitosta PAMista ja Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta arvioidaan, että joko vapaata ei ole juuri käytetty tai ainakaan ongelmia työnantajien ja työntekijöiden välillä ei ole ollut.
Monet syyt taustalla
Omaishoitajaliiton koordinaattori Matti Mäkelä arvioi vähäisen omaishoitovapaan käytön johtuvan useista syistä.
– Korvauksetonta palkatonta vapaata on ollut lainsäädännössä aiemminkin, eikä tämä uudistus tuonut erityistä uutta. Nytkin työpaikoilla on käytössä erilaisia työelämäjoustoja, joita hyödynnetään, ja lisäksi on ihan tietämättömyyttä tästä mahdollisuudesta.
Omaishoitoliitossa katsotaan, että vahvempi oikeus saada vapaata läheisen hoitoon oli hyvä alku työelämän muutoksille
– Kyllähän julkisen puolen pitäisi tulla tässä mukaan esimerkiksi niin, että omaishoitovapaa tulisi Kelan kautta ansiosidonnaisena korvattavaksi, näkee Mäkelä.
Osallistuminen saattohoitoon helpommaksi
Syyskuussa eduskunnassa pidetyssä saattohoitoseminaarissa näkyi, että monilla puolueilla on halu löytää ratkaisu saattohoitoon liittyviin ongelmiin.
Kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr.) aloitteesta on tehty päätös valmistella lakialoitetta, jolla vahvistettaisiin saattohoidettavan läheisen oikeutta vapaaseen ja korvaukseen. Aloitteen tarkempi sisältö on vielä työn alla.
Tynkkysen mukaan aloitteelle tavoitellaan yli sadan kansanedustajan allekirjoituksia kaikista eduskuntaryhmistä ensi kevääseen mennessä.
Myös Matti Mäkelä Omaishoitajaliitosta toivoo, että poliittista tahtoa lainsäädännölliseen ratkaisuun löytyisi, samoin intoa asian esiin nostamiseen työsopimusneuvotteluissa.
Hänen mukaansa Suomi on takapajula muihin Pohjoismaihin verrattuna esimerkiksi saattohoidossa.
– Esimerkiksi Ruotsissa on mahdollisuus saada vapaata enintään 100 päivää 80 prosentin ansiotulotasolla.
Hoivaherätyksen peräänkuulutus
Monia ikääntyviä huolestuttaa avun saanti kunnon huonontuessa, palvelujen karkaaminen kauemmas ja myös omien lasten jaksaminen, jos nämä joutuvat auttamaan paljon tai kaukaa.
Kun perheet ovat pienentyneet, ei hoitovastuuta välttämättä voi jakaa läheisten kesken.
– Pitäisi saada jonkinlainen hoivaherätys työmarkkinoilla. Myös lainsäätäjien tulisi ryhdistäytyä, jotta yhteistyöllä saataisiin asioita parannettua, sanoo Mäkelä.
Hänen mukaansa työssäkäyntiä ja hoivan rooleja pitäisi pystyä sovittamaan nykyistä paremmin yhteen.
– Nyt moni joutuu miettimään, joutuuko siirtymään osa-aikaiseksi vai irtisanoutumaan, jos omainen tarvitsee pidempään apua.
