lauantai, 30 marraskuun

Työttömyysturvaan tulee useita muutoksia, joiden avulla hallitus aikoo patistaa työttömät töihin.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villmanin mukaan työttömyysturvaan syyskuussa tehtävät muutokset ovat merkittäviä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Emmi Siljamäki,

Marja Mäki-Kuhna

Syyskuun alusta alkaen tulee voimaan useita muutoksia työttömyysturvaan, joiden avulla hallitus aikoo patistaa työttömät töihin.

Hallitus on perustellut työttömyysturvaan tulevia muutoksia työllisyyden lisäämisellä. Valtiovarainministeriö on arvioinut toimenpidekokonaisuuden kasvattavan työllisyyttä yli 20 tuhannella henkilöllä ja vahvistavan siten julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla.

Toimenpidekokonaisuus kattaa myös muita jo aiemmin tänä vuonna työttömyysturvaan tehtyjä heikennyksiä, kuten indeksikorotusten jäädyttämisen ja lapsikorotusten poistamisen.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman näkee työttömyysturvaan ensi viikolla tehtävät muutokset ensisijaisesti säästötoimenpiteenä.

– Nämä muutokset ovat erittäin suuria ja voidaan puhua merkittävistä muutoksista. Tämä on jo kolmas kerta tämän vuoden aikana, kun työttömyysturvaa muutetaan. Käytännössä siis ehtoja tiukennetaan ja tehdään leikkauksia.

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n erityisasiantuntija Petja Eklund suhtautuu kuitenkin esimerkiksi syyskuun alusta voimaan tulevaan ansiosidonnaisen päivärahan porrastamisen työllisyysvaikutuksiin skeptisesti.

– Semmoinen peruslogiikka siellä on, että kun hakija saa pienempää ansiopäivärahaa, niin työn vastaanottamisen kannuste nousee. Se on kuitenkin hyvä huomata, että eihän etuuksien leikkaaminen toisaalta tuo yhtään uutta työpaikkaa.

Katso alta työttömyysturvaan syyskuun alusta alkaen voimaan astuvat muutokset.

Ansiopäivärahan porrastaminen

Jatkossa ansiosidonnaisen päivärahan määrä laskee noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 80 prosentin tasolle täydestä päivärahasta. Noin kahdeksan kuukauden jälkeen määrä tippuu 75 prosenttiin täydestä päivärahasta.

Ansiopäiväraha ei voi kuitenkaan olla Kelan maksamaa noin 800 euron suuruista peruspäivärahaa pienempi.

Ansiopäivärahan porrastus koskettaa suurta joukkoa, koska pelkästään viime vuoden aikana ansiopäivärahaa nosti yli 260 tuhatta henkilöä. Sen saajien määrä kasvoi edellisvuodesta viidellä tuhannella henkilöllä.

Villman arvioi, että ensimmäisen portaan leikkaukset vaikuttavat noin kahteen kolmasosaan ansiosidonnaisen saajista. Toisen portaan leikkaukset osuvat noin yhteen kolmasosaan.

Porrastuksen vaikutus osuu kuitenkin aluksi vain henkilöihin, jotka alkavat nostaa ansiosidonnaista päivärahaa syyskuun alun jälkeen. Se ei siis vaikuta henkilöihin, jotka nostavat ansiosidonnaista päivärahaa ennen muutoksen voimaan astumista.

YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen uskoo uusien hakijoiden havahtuvan muutoksen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin vasta myöhemmin syksyllä. YTK:lla on tällä hetkellä yli 50 tuhatta asiakasta ja uusia tulee kuukausittain viitisen tuhatta.

– Loka-marraskuussa nyt työttömiksi joutuvien porrastukset tulevat voimaan. Silloin ihmiset huomaavat porrastuksen vaikutuksen talouteen. Silloin tulee varmasti ihmettelyä ja epätietoisuutta.

Korkeasti koulutettujen kassan KOKO:n kassanjohtaja Outi Mäki näkee, että ansiopäivärahaan tehtävät heikennykset ovat ensisijaisesti säästötoimenpide. Korkeasti koulutettuja työttömiä oli kesäkuun lopussa jo yli 50 tuhatta pois lukien lomautetut.

Mäki ei usko ansiopäivärahan porrastuksen lisäävän korkeasti koulutettujen työllisyyttä.

– Meidän jäsenemme hakevat jo nyt aktiivisesti töitä. Hei eivät tarvitse siihen keppiä.

Katso alta, miten ansiopäivärahan porrastus vaikuttaa eri tuloluokissa.

Muutokset työssäoloehtoon

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee syyskuun alusta alkaen puolesta vuodesta vuoteen. Jatkossa henkilö on siis oikeutettu ansiopäivärahaan työskenneltyään vuoden työttömyyskassan jäsenenä, aiemman puolen vuoden sijaan.

Samassa yhteydessä työttömyysturvan työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi. Työajan kertymistä ei siis enää tarkastella kuluvalla ajanjaksolla, vaan työssäoloehto täyttyy kalenterikuukausien aikana maksetun palkkatulon perusteella.

Ansiopäivärahaan ovat jatkossa oikeutettuja henkilöt, joille on maksettu vakuutuksenalaista palkkaa vuoden ajan vähintään 930 euroa kuukaudessa. Sitä vähemmän kuukaudessa tienanneiden henkilöiden osalta työssäoloehtokuukaudet voidaan huomioida puolikkaina kuukausina. Se edellyttää kuitenkin vähintään 465 euron palkkatuloa kuukaudessa.

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen

Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Kunnilla ollut velvollisuus yli 57-vuotiaiden työllistämiseen työssäoloehdon täyttävään työhön päättyy. Myös muun muassa 60 vuotta täyttäneiden osalta ansiopäivärahan työssäoloehtoa ei jatkossa voi täyttää työllistymistä edistävässä palvelussa.

Palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa

Palkkatuettu työ ei enää syyskuun alusta alkaen kerrytä ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Poikkeuksena on kuitenkin alentuneen työkyvyn perusteella tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen myönnetty palkkatuki, jolloin osa työsuorituksesta voidaan hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon.

Alla olevalla videolla TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman arvioi työttömyysturvaan tehtävien muutosten vaikutuksia työllisyyteen.

TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman kertoo, miten työttömyysturvaan tänä vuonna tehtyjen muutosten vaikutukset näkyvät tilastoissa.
Jaa.
Exit mobile version