Vuonna 2040 muistisairaita on THL:n arvion mukaan Suomessa jo lähes neljännesmiljoona. Tutkijan mielestä suomalaisilla on työnsarkaa muistisairaiden oikeanlaisessa kohtaamisessa.
- Henna Korkala
- Susanna Siironen
Suomessa ei osata kohdata muistisairaita riittävän hyvin, arvioi tutkijatohtori Ulla Halonen Jyväskylän yliopistosta.
– Muistisairaita on meillä jo niin paljon, että muistisairaan kohtaaminen pitäisi olla jo kansalaistaito, Halonen sanoo.
Aihe nousi ajankohtaiseksi, kun Yle uutisoi naapureitaan häiriköivästä muistisairaasta vanhuksesta. Iäkäs nainen on esimerkiksi jahdannut naapurin lapsia ja uhannut tappaa heidät, koska luulee lasten varastaneen hänen kissansa.
Naapurit ovat tehneet muistisairaasta huoli-ilmoituksia. He ovat myös soittaneet usein poliisille. Toukokuun lopulla poliisi vei muistisairaan putkaan tämän uhkaavan käytöksen vuoksi.
Tutkijatohtori Ulla Halosen mukaan tapaus nostaa hyvin esille ajankohtaisen kysymyksen siitä, miten muistisairaaseen ihmiseen olisi hyvä suhtautua.
Huoli kannattaa ottaa vakavasti
Halosen mukaan muistisairaan huoli pitäisi ottaa vakavasti, koska asia on muistisairaalle itselleen totta.
Ylen uutisoimassa tapauksessa naisella on Halosen arvion mukaan todennäköisesti ollut joskus kissoja, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Muistisairas ei kuitenkaan kykene ymmärtämään, mitä kissoille on tapahtunut ja että kissoja ei ehkä ole ollut olemassa enää pitkään aikaan.
Epäluottamus naapureiden osuuteen asiassa voi nousta esimerkiksi lapsuuden kokemuksista.
Halosen mukaan tilanteessa kannattaa rohkeasti tarjota apua kissojen etsinnässä.
– Lähtisin kysymään naisen huolen todeksi ottavia kysymyksiä, kuten mitä etsit, ja tarjota mahdollisuutta etsiä kissoja yhdessä. Sen jälkeen voi kysyä ymmärtäviä kysymyksiä: minkälaista kissaa etsitään, ovatko kissat olleet sinulle tärkeitä ja mikä kissan nimi on.
Jos muistisairas saa puhua huolistaan, hän voisi Halosen mukaan rauhoittua. Näin tilanne menisi ohi.
Huomioi omat voimavarat
Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen.
Hän kuitenkin toteaa, että muistisairaan tilanteen ymmärtämisessä on hyvä huomioida myös omat voimavarat.
– Mikäli muistisairas aiheuttaa mahdollista vaaraa itselleen tai toisille tai jos omat rajat ja omat voimavarat tulevat vastaan, on syytä esimerkiksi omaishoitajana miettiä hoidolle muita ratkaisuja.
Aggressiivisesti käyttäytyvän muistisairaan kohdalla Heiskanen kehottaa pohtimaan, mistä käytös saattaisi johtua.
Muistisairas ei välttämättä aina enää tunnista läheisiään, jolloin voi olla ahdistava kokemus, jos muistisairaan näkökulmasta tuntematon ihminen tulee esimerkiksi omilla avaimillaan hänen kotiinsa.
– Se voi olla todella pelottava tilanne. Kun muistisairaalla ei ole väyliä purkaa tuntemuksiaan normitasolla, se voi ilmetä aggressiona.
Heiskasen mukaan tämän vuoksi on tärkeä selvittää taustaa: mikä saa muistisairaan käyttäytymään aggressiivisesti ja voisiko asiasta keskustella hänen kanssaan.
Muistisairaiden määrä lisääntyy tulevina vuosina
Ulla Halonen toimii tutkijatohtorina muistisairaat yhteiskunnassa -tutkimushankkeessa. Siinä tutkitaan muun muassa, millaista tukea sairastuneet tarvitsevat pystyäkseen osallistumaan yhteiskuntaan.
Halosen mukaan Suomessa on todella kesken muistiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen. Hänen mielestään Suomessa pitäisi enemmän miettiä sitä, minkälaisilla keinoilla muistisairaita voisi tukea toimimaan itsenäisesti.
– Me olemme tilanteessa, jossa muistisairaiden määrä on vasta lähdössä kasvuun, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Nyt pitäisi valmistautua siihen, että on kasvava todellisuus, että meillä on paljon muistisairaita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin sairastuneita arvioitiin olevan vuosittain 14 500.
Muistiliiton Mailis Heiskanen muistuttaa, että huoli-ilmoitus on hyvä keino tuoda esimerkiksi naapurissa asuvan muistisairaan tilanne tiedoksi terveydenhuollon ammattilaisille.
Näin ammattilaiset voivat arvioida, onko muistisairaalla kaikki hänen tarvitsemansa tuki.
– Itsemääräämisoikeudesta puhutaan paljon, kun muistisairas esimerkiksi haluaa asua kotonaan. Mutta itsemääräämisoikeuteen liittyy myös suojaamisen periaate. Näitä ammattilaisten pitää aina punnita.
Kaipaatko tietoa muistisairaudesta tai tukea omaan tilanteeseesi? Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelin palvelee maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12–17 numerossa 09 8766 550.
