MALMÖ Lorensborgin vapaa-ajankeskuksessa pingishuone on miltei täynnä, kun teinit kisaavat toisiaan vastaan. Pingis ei ole nuorten ainoa harrastus. Essa Alahmad, 16, ja Hassan Daas, 16, pelaavat kavereiden kanssa jalkapalloa ja käyvät salilla lähes päivittäin.
– Salilla voi käydä joko kavereiden kanssa tai itsekseen, jos haluaa niin sanotun ihannevartalon, Alahmad tietää.
Nämä malmöläiset edustavat hyväkuntoisia nuoria, joita Ruotsissa on Suomea selvästi enemmän. Ruotsissa joka kymmenes teini-ikäinen tyttö ja vähän useampi kuin joka kymmenes teini-ikäinen poika on ylipainoinen.
Suomessa lähes joka viides teinityttö ja miltei joka kolmas teinipoika on ylipainoinen.
Kaikkiaan Ruotsissa on vähemmän ylipainoisia suhteessa väkimäärään tänä päivänä kuin Suomessa oli kymmenen vuotta sitten. Myös muissa Pohjoismaissa on suhteellisesti vähemmän ylipainoisia kuin Suomessa.
Tässä jutussa etsimme syitä siihen, miksi suomalaiset ovat läheisten verrokkimaidensa kansalaisia lihavampia.
Alla oleva taulukko havainnollistaa teini-ikäisten ylipainoisuutta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa:
Ruotsin terveysviranomaisen tilasto kattaa 11–15-vuotiaat, Suomen THL:n lukuihin lasketaan 13–16-vuotiaat, ja Norjan sekä Tanskan tilastot perustuvat 15-vuotiaisiin.
Ruotsi: vapaa-ajankortti nuorille
Aloitetaan Ruotsista. Mitä siellä on tehty Suomea paremmin? Vastauksia antaa professori, ylilääkäri Mikael Rydén Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Karoliinisesta yliopistosairaalasta.
Ruotsi ei ole roolimalli, Rydén huomauttaa. Ylipainoisten määrä on sielläkin kasvanut. Tilastojen mukaan tahti on kuitenkin ollut selvästi hitaampaa kuin Suomessa.
Alla olevista kuvista näet, miten ylipainoisten ja lihavien aikuisten osuus on kasvanut Pohjoismaissa:
Ruotsissa on monia kansallisia suosituksia, joilla pyritään lisäämään liikkumista ja vähentämään istumista, syömään terveellisesti ja välttämään epäterveellistä ruokavaliota, Rydén kertoo.
Hän painottaa, että ylipainoon pitää puuttua varhaisessa vaiheessa. Uusimpana kannustuksena Ruotsi lanseeraa syksyllä niin sanotun vapaa-ajankortin, jolla nuoret saavat liikuntaharrastuksiin taloudellista tukea.
Erilainen tilastointitapa
Myös Suomen tavoin Ruotsissa on panostettu kouluruokaan ja tehty suosituksia terveellisten elämäntapojen edistämiseksi.
Alkoholinkulutuksessakaan ei ole suuria eroja maiden välillä. Joidenkin tutkimusten mukaan ruotsalaiset kuluttavat prosessoituja elintarvikkeitakin jopa enemmän kuin suomalaiset.
Ja yllättävää kyllä, suomalaisnuoret näyttävät liikkuvan ruotsalaisia ikätovereitaan enemmän. Ruotsissa vain noin 11 prosenttia 15-vuotiaista tytöistä ja reilut 21 prosenttia samanikäisistä pojista harrastaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä. Suomessa vastaavat osuudet ovat tytöillä 21 prosenttia ja pojilla 30 prosenttia.
Miksi suomalaiset siis ovat ruotsalaisia lihavampia?
Yksi selitys on tilastointitavoissa. Suomen tilastot perustuvat punnituksiin, kun taas Ruotsissa tilastoidaan ihmisten itsensä ilmoittamat painot. Tämän vahvistavat lihavuuteen perehtynyt suomalaisprofessori Pertti Mustajoki ja Karoliinisen instituutin professori, lastenlääkäri Claude Marcus.
– Ruotsin tilastoihin ei voi luottaa täysin. Teini-ikäiset ja perheet raportoivat painonsa itse. Tiedämme, että silloin paino ilmoitetaan alakanttiin, Marcus kertoo.
Marcuksen mukaan omaa painoaan vähättelee jopa kolme kiloa.
Tanska: joka päivä ohjattua liikuntaa
Pelkästään tilastointitapaa ei voi kuitenkaan syyttää. Tanskassa ja Norjassa lihavuustilastot perustuvat terveydenhoitajien punnitsemiin painoihin ja vain osittain itse ilmoitettuihin lukuihin. Eli voimme verrata Suomen lukuja niihin luotettavasti.
Etsitään siis vastausta seuraavaksi Tanskasta.
Panostukset lasten ja nuorten terveyteen – ne tutut keinot tanskalaisasiantuntijatkin listaavat.
Monissa tanskalaispäiväkodeissa on sokerikielto, eli lasten syntymäpäivinä ei tuoda kakkua vaan terveellisiä herkkuja.
Erilaista suomalaisille ehkä on se, että Tanskan kansalliset suositukset kehottavat kouluja järjestämään ohjattua liikuntaa vähintään 45 minuuttia joka päivä kahden viikottaisen liikuntatunnin lisäksi.
Suuri haaste on se, mitä nuoret tekevät koulun ulkopuolella. Etenkin, kun irtokarkkikauppoja ja pikaruokapaikkoja näkyy joka puolella etenkin Tanskan isoissa kaupungeissa, asiantuntijat huomauttavat.
Tanskassa panostetaan myös tutkimukseen. Tanskassa on useita tutkimuskeskuksia ja organisaatioita, jotka etsivät syitä ja ratkaisuja lihavuudelle, kertovat kansallisen VIVE-tutkimuskeskuksen professori Jane Greve sekä Aarhusin yliopistosairaalan professori ja Kansallisen lihavuustutkimuskeskuksen ylilääkäri Jens Meldgaard Bruun.
Lääkejätti Novo Nordiskin säätiö rahoittaa terveystutkimusta suurilla summilla. Novo Nordisk on maailman valloittaneen laihdutuslääkkeen Wegovyn kehittäjä.
– Poliitikot ovat usein kuunnelleet ja arvostaneet tutkijoiden tuloksia ja suosituksia Tanskassa, Meldgaard Bruun sanoo.
Yksi työvoitto järjestöille ja tutkijoille oli Tanskan hallituksen keväällä julkistama lakimuutosehdotus, joka rajoittaisi elintarvikemainontaa ja somevaikuttajien kampanjoita. Muutosehdotuksen mukaan yritykset ja vaikuttajat eivät saa kohdistaa epäterveellisten ruokien ja juomien mainoksia lapsille.
Auttaako verotus?
Lihavuudesta puhuttaessa moni vannoo verotuksen nimiin. Asiantuntijat eivät ole asiasta yksimielisiä.
Ruotsissa ei ole sokeri- tai rasvaveroa, vaikka aiheesta on aika ajoin puhuttu. Ylilääkäri Rydénin mielestä kuluttajille porkkana on keppiä parempi vaihtoehto. Hän mukaansa terveellisen ruoan pitäisi olla edullista, eikä niin, että epäterveellistä ruokaa verotettaisiin kovasti.
Rydénin kollega on toista mieltä. Professori Marcus uskoo, että veroilla voidaan ohjata kuluttajien käyttäytymistä.
Tanskassa professorit ovat verotuksen kannalla. Tanskassa oli pitkään sokerivero ja aiemmin myös rasvavero.
– Tiedämme, että sokerivero vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen, Greve sanoo.
Tästä huolimatta Tanskan hallitus ilmoitti hiljattain, että se haluaa poistaa makeisveron monien muiden veroalennusten rinnalla. Terveydenhuollon asiantuntijat ovat jo kritisoineet lakimuutosehdotusta voimakkaasti.
Professori Mustajoki toivoo Suomeen sokeriveroa, joka kohdistuisi makeisiin, sokerimuroihin ja muihin kiinteisiin sokerituotteisiin. Tällä hetkellä Suomessa on vain virvoitusjuomavero.
Makeis- ja jäätelöverot olivat käytössä vuosina 2011–2017. Keväällä hallitus päätti olla korottamatta makeisten verotusta.
Pelkkä hoito ei riitä
Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat huomauttavat, että ihmisten keskimääräinen paino vaihtelee maiden ja kaupunkien sisälläkin. Sosioekonominen tausta ja maantieteellinen alue vaikuttavat ylipainon yleisyyteen.
Professorit muistuttavat, että lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma. Rydén Ruotsista sanoo, että politiikassa pitäisi keskittyä entistä enemmän kansan lihavuuden ehkäisemiseen.
– Jos näin tehdään Suomessa, maan tilanne paranee. Siitä olen aivan vakuuttunut.
