Kestävää matkailua opettava Juho Pesonen kertoo, millaisia vaikutuksia pikalomailulla on ympäristöön ja ilmastoon.
Onko järkeä lähteä Espanjan Aurinkorannikolle tai Kreikan saaristoon muutamaksi päiväksi?
Eri matkatoimistojen mukaan 3–5 päivän mittaiset pakettimatkat rantalomakohteisiin ovat kasvattaneet suosiotaan hieman. Kysyimme lukijoilta, millaisia kokemuksia heillä on lyhyistä pakettilomista etelässä.
Saimme runsaasti kommentteja. Soitimme vielä erikseen usealle vastaajalle ja juttelimme lisää aiheesta.
Moni kiitteli lyhyiden pakettimatkojen tuomaa joustavaa irtiottoa arkeen. Ajasta tai rahasta saattaa olla pulaa, ja lapsille voi olla hankala järjestää hoitoa muutamaa päivää pidemmäksi ajaksi.
Toisaalta moni ei voinut kuvitellakaan lentävänsä etelään moiselle lyhytlomalle. Kommenteissa ja puheluissa nousi esiin yksi selkeä huoli: pikalomailun aiheuttama kuormitus ympäristölle ja ilmastolle.
Matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen tutkii ja opettaa kestävää matkailua Itä-Suomen yliopistossa. Hän kertoo, ovatko lyhyet pakettimatkat kuormittavampia kuin pitkät.
Lisääkö pikalomien yleistyminen lentämistä?
Pesosen mukaan ympäristön ja ilmaston kannalta keskeistä ei ole niinkään se, tekeekö kestoltaan lyhyitä vai pitkiä matkoja. Matkan kestoa tärkeämpää on se, kuinka paljon ylipäätään matkustaa ja kuinka kauas.
Pesonen muistuttaa, että suurin osa matkailun maailmanlaajuisista päästöistä tulee lentämisestä, laskelmista riippuen noin 50–75 prosenttia.
– Lyhyitä matkoja tekevät tuppaavat matkustamaan usein ja paljon. Hinta on aikamoinen ajuri, eli kun halvalla pääsee, matkoja myös kulutetaan.
Suomessa on vuosikymmenet kauhisteltu humalahakuista juomista. Tutkijat ovat varoitelleet, että ”eurooppalaisemman, sivistyneemmän” juomisen tavoittelu todennäköisesti vain lisäisi kaikkea juomista, kun se ei korvaisi entisiä tapoja vaan tulisi niiden päälle.
Onko syytä pelätä, että pikalomien yleistyminen lisää kaikkea lentämistä?
Kyllä on, sanoo Pesonen.
– Sitä mukaa kuin vapaa-aika ja raha lisääntyvät, matkailu kasvaa. Lyhyet reissut eivät korvaa pitkiä vaan tulevat siihen päälle tavallaan välitauoiksi arjessa.
Miten lyhyt loma kuormittaa kohdetta?
Kun katsotaan lomailun ympäristövaikutuksia itse kohteessa, kolmen päivän ja kahden viikon matkan välillä ei ole suurta eroa, arvioi Pesonen. Sillä toki on väliä, mitä kohteessa tekee.
Esimerkiksi kolmen päivän shoppailumatka Dubaissa saattaa kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kahden viikon oleilu aavikkohostellissa.
– Matkoilla shoppailu tuottaa paljon päästöjä. Ostellaan runsaasti sellaisia tavaroita, vaatteita ja ruokia, joita kotona ei tulisi ostettua, sanoo Pesonen.
Eri matkanjärjestäjät yrittävät hillitä ympäristövaikutuksia esimerkiksi hotellien vastuullisuusohjelmilla. Lisäksi asiakkaita kannustetaan käyttäytymään luontoa kunnioittaen.
Kuitenkin vaikkapa lentokilometrien kompensointi on usein matkailijan vastuulla.
Mitä vaihtoehtoja lyhyille lomille on?
Jos kiire painaa päälle ja sateinen sää turhauttaa, pikainen piipahdus etelän hietikolla voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta.
Pesonen ymmärtää näin ajattelevia oikein hyvin. Silti hän kehottaa miettimään asiaa pidemmän päälle.
– Entä jos laittaisi säästöön kaikki pikaisten pakettimatkojen rahat ja lähtisi sitten kunnolla reissuun vaikkapa kerran kahdessa, kolmessa tai jopa viidessä vuodessa, hän ehdottaa.
Lisäksi Pesonen nostaa esiin koko lomailun tarpeen.
Itseltään kannattaa kysyä, miten arjesta saisi tehtyä entistä mukavampaa ja vähemmän rasittavaa, jotta ei edes syntyisi pakottavaa tarvetta lähteä pakoon jonnekin kauas.
– Voisiko rahaa ja aikaa investoida arjen parantamiseen? Ilmastotilanne on kuitenkin kriittinen tällä hetkellä, ja tosi harva sitä tuntuu ajattelevan henkilökohtaisen hiilijalanjäljen kautta.
