Suomeen saapuvien lintujen talvehtimisalueilla on ollut runsaasti lintuinfluenssatapauksia.
Viikon takainen uutinen kertoi, että ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet Suomeen. Leuto kevät on aikaistanut erityisesti vesilintujen kevätmuuttoa. Ensimmäiset saapujat tulevat Suomen lähialueilta, kuten Etelä-Ruotsista ja Länsi-Euroopasta.
Ruokavirastossa toiveikasta kevään merkkiä seurataan hivenen huolestuneena. Hanhien ja muiden vesilintujen mukana saapuu todennäköisesti myös eräs epätoivottu vieras.
– Vesilinnuthan voivat linnuista yleisimmin olla lintuinfluenssaviruksen kantajia. Ja virusta esiintyy nyt erityisesti vesilinnuilla koko Keski-Euroopan alueella, myös siellä, mistä muuttolintuja saapuu – esimerkiksi Tanskan ja Hollannin rannikoilla, arvioi yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.
Kiviruusun mukaan Keski-Euroopasta on löytynyt talven aikana useita satoja korkeapatogeenisiä H5N1-lintuinfluenssatapauksia. Juuri niitä, joista uutisoitiin laajasti Suomessa loppukesästä 2023. Silloin joukoittain sairastui erityisesti naurulokkeja, jotka nekin talvehtivat alueilla, joilla lintuinfluenssa nyt kiertää. Suomeen naurulokit alkavat saapua yleensä maaliskuussa.
Ennakoiko naakka tulevaa?
Kevätmuuttouutista seuraavana päivänä Yle kertoi ensimmäisestä lintuinfluenssatapauksessa pitkään aikaan. Turusta löytynyt kuollut naakka oli lähetetty Ruokavirastoon tutkimuksiin. Näytteestä löytyi H5N1-lintuinfluenssavirusta. Uutisessa kerrottiin myös, että huonokuntoisia naakkoja oli useampia.
Sirpa Kiviruusun mukaan tapauksen perusteella ei voi sanoa, onko virus tullut Suomeen kevätmuuton mukana vai onko kyseessä Suomessa kiertävä viruskanta.
– Osa naakoista talvehtii etelämpänä ja ehkä niitä on jo alkanut saapua Suomeen.
Yleensä naakkojen kevätmuutto ajoittuu kuitenkin hieman myöhempään kevääseen. Osa naakoista myös talvehtii Suomessa, joten virustartunta voi olla myös kotoperäinen.
Viime aikoina lintuinfluenssavirusta ei tosin ole Suomesta löydetty. Edellinen Ruokaviraston vahvistama tapaus on vuoden takaa tammikuulta.
”Linnut ovat hyviä löytämään reittejä”
Vuosi 2024 mentiin siis käytännössä ilman lintuinfluenssaa. Muutos edellisvuoteen oli raju, sillä vuonna 2023 lintuinfluenssaa löytyi ennätysmäärät.
Sirpa Kiviruusu myöntää yllättyneensä tautitilanteen nopeasta käänteestä.
– Se kuvaa viruksen muuntautumiskykyä ja yllätyksellisyyttä. Epidemia vaihtelee riippuen siitä, mihin lintulajiin se osuu.
Vuonna 2023 tautia oli erityisesti naurulokeissa, jotka elävät isoissa yhdyskunnissa. Tauti siis levisi helposti linnusta toiseen.
Ruokaa etsiessään lokit levittivät virusta myös turkistarhoihin. Se pisti vipinää viranomaisiin, sillä riski viruksen muuntautumisesta ihmisiin tarttuvaksi oli ilmeinen.
Alkoi massiivinen turkistarhojen tarkastus, turkiseläimiä tapettiin ja säätelyä tiukennettiin. Tarhoihin piti muun muassa asentaa suojaverkot, jotka estäisivät lintujen pääsyn niihin. Täydellinen eristäminen on kuitenkin vaikeaa.
– Linnut ovat hyviä löytämään reittejä, jos ruokaa on tarjolla, Kiviruusu sanoo.
Muutamia ihmistartuntoja
Tauti onnistuttiin kuitenkin pitämään pois turkistarhoilta. Viime vuonna turkistarhoista ei löydetty lainkaan H5N1-tartuntoja.
– Tilanne tarhoilla oli viime vuonna rauhallinen, mutta niin se oli myös luonnonlinnuilla.
Jos siis virus alkaisi jälleen levitä lokkien keskuudessa, ei ole mitään varmuutta siitä, etteikö se palaisi myös turkistarhoihin.
Samaiset luonnonlinnut voivat levittää tautia myös siipikarjaan. Sen estämiseksi siipikarja on pidettävä kevätmuuton ajan (8.2.–31.5.) joko sisätiloissa tai aidatuissa, verkoilla suojatuissa ulkotiloissa.
Ihmisiin lintuinfluenssavirus tarttuu yhä huonosti. Viime aikoina ihmistartuntoja on löydetty muun muassa Britanniasta ja Yhdysvalloista. Tartunnan saaneet ovat yleensä olleet läheisessä kosketuksessa sairaisiin eläimiin. Suomessa riskiä yritetään pienentää tarjoamalla suojarokotuksia turkistarhoilla tai siipikarjatiloilla työskenteleville.
