Järjestäytyneen rikollisuuden nousu on lisännyt kasvojen peittämisen tarvetta. Turha naamioituminen voi kuitenkin rikkoa lain määräyksiä poliisin käyttäytymisestä.
Poliisin kasvojen peittäminen virkatehtävissä on yleistynyt ja siihen tarvittaisiin selkeät ohjeet, sanoo poliisioikeuden dosentti Henri Rikander.
– Poliisin varusteluettelo ei tunnista tällaista huppua, eikä siitä ole sanaakaan määräyksessä. Sen käyttäminen on täysin poliisimiehen omalla vastuulla, sanoo Rikander, joka on toiminut itsekin poliisina.
Poliisin on lain mukaan oltava yksilöitävissä, ja siksi poliisin virkapuvussa on nimikyltti. Poliisihallitus on kuitenkin antanut ohjeen, jonka mukaan tilannetta johtava poliisi voi antaa määräyksen nimikyltin korvaamisesta numerosarjalla. Samanlainen ohjeistus tarvittaisiin Rikanderin mukaan myös kasvojen peittämiseen.
– Sen jälkeen voitaisiin katsoa, kuka teki päätöksen ja miksi, hän sanoo.
Oikeusasiamies otti kantaa
Naamion turha käyttö voi rikkoa laissa määriteltyä velvoitetta, jonka mukaan poliisin on käyttäydyttävä niin, ettei se heikennä luottamusta tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Naamioituminen voi antaa kuvan, että poliisi pyrkii välttämään tehtäviinsä kuuluvaa henkilökohtaista vastuuta.
Oikeusasiamies kiinnitti asiaan huomiota vuonna 2021. Kaksi hupuilla ja aurinkolaseilla naamioitunutta poliisia oli kuljettanut Katiska-vyyhdissä epäillyn oikeuteen.
Poliisit perustelivat toimintaansa sillä, että he toimivat esimerkiksi huumerikollisuuteen liittyvissä tarkkailutehtävissä. Kuvien päätyminen mediaan olisi voinut haitata työtä.
Oikeusasiamiehen mukaan toiminta ei kuitenkaan ollut poliisin käyttäytymisvelvoitteen mukaista.
Yleistä erikoistehtävissä
Poliisien kasvojen peittämisen yleisyydestä ei ole seurantaa tai tilastoja. Rikander kuitenkin arvioi, että se on lisääntynyt.
Taustalla on muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden kasvu. Kasvojansa suojaavat usein valmiusyksikkö Karhun tai alueellisten vaativien tilanteiden erityisryhmien jäsenet, jotka tekevät esimerkiksi vaarallisten henkilöiden kiinniottoja.
– Jotkut todella vaaralliset tahot kohdistavat poliisiin vahvaa antipatiaa ja kantavat kaunaa varsin pitkään, Rikander sanoo.
Huppuja käytetään myös suojaamaan fyysiseltä uhalta, kuten päälle sylkemiseltä tai kylmältä keliltä.
Maalittaminen yleistyy
Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, etteivät naamioitumiseen liittyvät käytännöt ole nousseet alalla juurikaan keskusteluun.
– Siitä on hyvä käydä keskustelua, mutta muutoin se on Suomessa nähdäkseni kuitenkin ollut varsin rajallista ja perusteltua.
Rinne on huolissaan poliisiin kohdistuvan maalittamisen ja järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusyritysten lisääntymisestä.
Huppu ei poista uhkaa
Naamioituminen on kuitenkin hyvin rajallinen keino poliisin henkilöllisyyden suojaamiseen. Kuulusteluja ei voi tehdä huppu päässä, ja rikoksesta epäilty saa asiaansa tutkivien poliisien nimet esimerkiksi rikosilmoituksesta.
– Kukaan ei ole keksinyt sellaista viisasten kiveä, millä tällaisen vaikuttamisen voisi kokonaan poistaa, Rinne sanoo.
Rinteen mukaan poliisijärjestöjen liitolla ei ole mitään sitä vastaan, että naamioitumisesta annettaisiin erillinen ohje.
– Siinä voi olla se vaikeus, että meillä on tehtäviä maan ja taivaan välillä. En usko, että ohjeesta on mahdollista tehdä kauhean yksiselitteistä.
