Ilmaston lämpeneminen muuttaa sateisuutta eri puolilla maailmaa. Eräät nyt hyvin sateiset seudut ovat kuivumassa, mutta samaan aikaan monille kuiville alueille ennustetaan huomattavaa sademäärän lisäystä.
Sateiden luonne on myös muuttumassa. Sateet tulevat entistä kausiluonteisemmin, ja rankkasateiden osuus kasvaa.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut arvioita maaperän kosteuden muuttumisesta, kun ilmasto on lämmennyt ilmastonmuutosta edeltävään aikaan verrattuna 2, 3 ja 4 astetta.
Maaperän kosteus muuttuu, kun sateet lisääntyvät tai vähenevät, mutta siihen vaikuttaa olennaisesti myös lämpenemisestä johtuva haihtumisen lisääntyminen.
Tämä artikkeli kertoo, miten sateisuus muuttuu neljällä alueella: Amazonin sademetsäalueella, Sahelissa ja Arabian niemimaan alueella, Välimeren ympäristössä ja Suomessa.
Maailman maat pyrkivät Pariisin sopimuksen mukaisesti rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Suomen ilmatieteen laitoksen mukaan tuo 1,5 asteen raja on jo ajoittain ylitetty.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja arvioi, että tämän vuosisadan aikana ilmasto lämpenee 2 – 2,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Huomattavasti korkeampiakin arvioita on esitetty.
Amazonin sademetsä on kuivumassa
Lähellä päiväntasaajaa sijaitseva Amazonin sademetsäalue saa varsinkin eteläisen pallonpuoliskon kesäkaudella runsaita sateita. Tilanne on kuitenkin lämpenemisen myötä muuttumassa useista syistä, kertoo Kimmo Ruosteenoja.
Lämpenemisen myötä Tyynellä valtamerellä esiintyvä El Niño -sääilmiö muuttuu entistä vallitsevammaksi. Tämän seurauksena sateisuus vähenee Amazonin alueella. Ruosteenojan mukaan sateiden väheneminen ei ole prosenteissa mitaten suurta, mutta kun samaan aikaan lämpeneminen lisää haihtumista, maaperä kuivuu.
Voimistuvat kuivuuskaudet ovat tutkijoiden mukaan ilmeisesti jo nyt käynnistäneet kierteen, jossa metsä ei enää jaksa toipua. Sademetsän hakkuut ja muuttaminen maatalouskäyttöön pahentavat kuivuutta.
Veden kiertokulku on olennainen osa Amazonin sademetsän elinvoimaisuutta. Rannikon puut saavat vettä Atlantilta saapuvista sadealueista. Puut haihduttavat vettä lehtiensä kautta, jolloin syntyy uutta vesihöyryä, joka taas sataa maahan syvemmällä sademetsäalueella.
– Yksi vesimolekyyli voi kiertää järjestelmässä 5 – 7 kertaa ennen kuin poistuu muualle ilmakehään tai Amazonjokeen, sanoo São Paulon yliopiston ilmastotutkija Carlos Nobre National Geographic -lehdelle.
Kun metsä syystä tai toisesta poistetaan, veden kiertokulku katkeaa, jolloin kuivuus pahenee.
Sademetsää on hyvin vaikea enää saada kasvamaan sen jälkeen, kun se on kerran hakattu tai poltettu. Sademetsäalueen humuskerros on hyvin ohut, joten se saattaa kadota sateiden mukana, kun puiden juuret eivät ole sitomassa sitä. Maaperä on myös paikoin hyvin ravinneköyhää.
Amazonian alueella on jo nyt nähtävissä, että eräillä alueilla entinen sademetsäalue on muuttunut savannimaiseksi tai jopa erämaan kaltaiseksi.
Sahel ja Arabian niemimaa voivat vihertyä
Afrikassa päiväntasaajan seutu saa runsaita sateita. Tämä johtuu siitä, että kun aurinko lämmittää päiväntasaajan aluetta voimakkaasti, ilma lämpenee ja nousee ylös. Kun ilma on tarpeeksi korkealla, se jäähtyy ja ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateeksi.
Korkealle noussut ilma puolestaan laskee alaspäin synnyttäen vahvan korkeapainevyöhykkeen Afrikan pohjoisosaan. Tämä merkitsee, että päiväntasaajan seudun pohjoispuolella oleva Sahelin alue on vähäsateista puoliaavikkoa ja sen pohjoispuolella Saharan autiomaa erittäin kuiva.
Kun ilmasto lämpenee, olosuhteet muuttuvat siten, että sateinen alue laajenee kohti molempia napoja, kertoo Kimmo Ruosteenoja.
Sahel olisi siis jo lähivuosikymmeninä saamassa merkittävästikin lisää sateita. Sama pätee Arabian niemimaan eteläosaan, joka on ilmastoltaan samankaltainen.
Potsdamin ilmastontutkimusinstituutti arvioi vuonna 2022, että Sahel saattaisi jo vuonna 2040 saada 50 prosenttia lisää sateita.
Muutos olisi merkittävä. Kasvillisuuden lisääntyminen antaisi paikallisille asukkaille lisää mahdollisuuksia maanviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta se auttaisi hiilensidonnassa.
Samaan aikaan muutos olisi vaikea paikka alueen luonnolle, joka on vuosimiljoonien aikana sopeutunut niukkoihin sateisiin. Myös alueen köyhillä mailla edessä on ankara sopeutuminen, sillä esimerkiksi rakennuskantaa ei ole tehty kestämään todennäköisesti rajuina kuuroina tulevia sateita. Lisääntyvä vesimäärä olisi pidettävä hallinnassa.
Viime kesänä nähtiin ehkä esimakua tulevasta, sillä Sahelia koettelivat pitkäaikaiset tulvat.
Saharan kuivuus leviää Välimerelle
Kun sateinen alue leviää pohjoiseen, myös Sahelissa ja Saharassa nyt vallitsevat ilmastovyöhykkeet siirtyvät ilmastonmuutoksen myötä pohjoiseen, kertoo Ruosteenoja.
Keski-Eurooppa aina Pohjois-Italiaa myöten ovat tähän saakka saaneet kohtalaisia sateita talviaikaan ja niukemmin kesällä. Jatkossa sateiden määrä vähenee, sillä laskevat ilmavirtaukset pitävät sään kuivana.
Ruosteenoja muistuttaa myös, että lämpenemisen aiheuttama haihtuminen vaikuttaa maaperän kuivumiseen vielä sateiden vähenemistä enemmän.
Suomessa sateet lisääntyvät
Tutkijat ovat arvioineet, että Keski-Euroopan kesäkuukausien sateet vähenevät aina 60. leveyspiirille eli suunnilleen Suomenlahden tasalle asti. Sen pohjoispuolella varsinkin talvikauden sateet lisääntyvät sitä enemmän, mitä pohjoisemmas mennään, Ruosteenoja kertoo.
Hän muistuttaa tosin, että Keski-Eurooppaan leviävä kesäkauden kuivuminen voi vaikuttaa ajoittain myös Etelä-Suomeen.
Muuten Suomen tilanteeseen ei liity varsinaista uutta sääilmiötä. Sateiden lisääntyminen johtuu ilman lämpenemisestä. Fysiikan lakien mukaisesti yhden asteen lämpeneminen lisää ilman sisältämän vesihöyryn määrää noin seitsemän prosenttia. Jo nyt, kun ilmasto on lämmennyt 1,5 astetta, ilman kosteus on kasvanut yli kymmenen prosenttia.
Napa-alueita lähestyttäessä lämpeneminen on voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin.
Suomessa sademäärän kasvu lisää pohjoisen lumipeitettä, mutta etelämpänä talven sateet tulevat yhä enemmän vetenä. Ilmastonmuutoksen jatkuessa myös Lapin vesisateet yleistyvät.
