Kemijärveläiset sulattelevat keskiviikon uutista kaupunkiin suunnitellusta valtavasta vetyinvestoinnista. Mahdollisia työpaikkoja pidetään arvokkaina tulevaisuudelle.
Jenni Mehtonen,
Pirkko Kukko-Liedes
Kemijärvellä toivotaan, että julkisuuteen tuotu vetyjalostamohanke toisi alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa. Esimerkiksi kemijärveläisen Erkki Korhosen mielestä uusi yritystoiminta voisi saada ihmiset luottamaan tulevaisuuteen ja nuoret jäämään kaupunkiin.
– Muuten tästä tulee kuolema meille, Korhonen sanoo.
Marja-Leena Karkkola suhtautuu asiaan epäilevämmin. Hän on huolissaan siitä, rakennetaanko koko alue vihreän siirtymän tarpeisiin.
– Onko muulle enää mahdollisuuksia sitten? Ja onko tietoa siitä, millaisia tuloja se toisi Kemijärvelle, Karkkola kysyy.
Vetyalfa oy suunnittelee Kemijärvelle isoa vihreän vedyn jalostamoa. Yhtiön mukaan tuotettavan vedyn määrä vastaisi suunnilleen Suomen nykyistä vedyn tuotantoa. Yhtiö kertoo, että tuotanto toisi Itä-Lappiin useita satoja työpaikkoja.
Vetyjalostamoinvestoinnin arvo olisi vähintään miljardi euroa. Esimerkiksi jatkojalostetuotannon mukaan koko investoinnin arvo voi nousta enimmillään kolmeen miljardiin euroon saakka, Vetyalfan tiedote kertoo.
Tiedotteen mukaan Vetyalfan jalostamohanke Kemijärvellä perustuu emoyhtiö Tuulialfan 200 tuulivoimalaa käsittävään Lapioselän tuulivoimahankkeeseen lähikunnissa Sallassa ja Savukoskella.
Tekniikan tohtorin mielestä aikataulu on tiukka
LUT:in eli Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiajärjestelmien tiedekunnan tutkimusjohtaja, tekniikan tohtori Petteri Laaksonen pitää hankkeen lähtökohtia hyvinä.
Hänen mukaansa tärkeää on se, että omasta tuulipuistosta tuotettu sähkö jalostettaisiin vedyksi, sillä näin sähkön markkinahintariski saadaan poistetuksi.
– Vedylle tulee näin kiinteä hinta, ja se on minusta oiva idea.
Laaksonen arvioi yhtiön aikataulun tiukaksi. Hän muistuttaa, että asiakkaat, toimitukset ja kaikki on saatava kuntoon. Alle kymmenen vuotta voi olla liian lyhyt aika.
– On vähän optimistinen ajatus, että vetytehdas olisi pystyssä jo vuonna 2030. Jos vuonna 2034 homma on kasassa, se on hienoa, Laaksonen sanoo.
Kannattaako kemijärveläisten jo riemuita?
– Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta hienoa on, että näitä tehdään. Tämä on se keino, millä Suomi pidetään elinvoimaisena itärajaa myöten, Laaksonen sanoo.
