Piensijoittajat rakastavat pörssiyritysten jakamia osinkoja. Ehkä liikaakin.
Tästä keväästä on tulossa osakkeenomistajille iloista aikaa, sillä Helsingin pörssin suositut kansanosakkeet tuovat muhkeita tuloja. Osa yrityksistä jakaa omistajiensa tileille rahaa jopa enemmän kuin on tienannut voittoa koko vuonna.
Yhteensä osinkoja kilisee tileille tänä keväänä jopa 12,5 miljardia euroa Danske Bankin arvion mukaan.
Alla olevasta taulukosta näet, kuinka paljon kymmenen niin sanottua kansanosaketta jakaa osinkoa. Taulukkoon on poimittu sellaisia esimerkkiyrityksiä, joita suomalaiset yksittäiset piensijoittajat omistavat eniten.
Moni jakaa kaiken voiton omistajilleen
Taulukon yhtiöistä neljä tunnettua yritystä maksaa koko vuoden tuottonsa omistajilleen. Vastaavia yrityksiä löytyy Helsingin pörssistä muitakin.
Kansansuosikeissa on myös maltillisia osinkojen maksajia kuten verkkoyhtiö Nokia.
Osakesäästäjien yhdistyksen uusi puheenjohtaja Svenne Holmström laski Ylelle taulukkoa varten, kuinka suuren osuuden viime vuoden voitoistaan yritys jakaa omistajilleen osinkoina. Luvut laskutoimitusta varten poimittiin viime ja toissa viikolla julkaistuista yritysten tilinpäätöstiedoista.
Jopa tappiota viime vuonna tehnyt polttoaineyhtiö Neste jakaa osinkoja.
Runsaat osingot eivät ole vain kiva asia sijoittajille.
Osinkojen sijaan yritys voisi investoida
Osakesäästäjien Svenne Holmström moittii yritysten intoa jakaa suuria osuuksia tuloksistaan pois firmasta. Häntä huolestuttaa se, että sellaisia yrityksiä on Suomessa niin runsaasti.
Rahat voisi käyttää toisinkin – vaikkapa yritysten kasvuun.
– Me emme voi kukoistaa kansana tai pörssiyhtiöt yhtiöinä, jos ei uskalleta investoida, Holmström perustelee.
Holmström saa tukea näkemykselleen arvostetulta analyytikolta. Osuuspankki-ryhmän OP:n pääanalyytikko Antti Saari seuraa työkseen pörssiyritysten toimia.
– Jos suomalaisyhtiöt maksaisivat vähemmän osinkoja, ne voisivat luultavasti kasvaa enemmän kuin tällä hetkellä, Saari sanoo.
Osan omistajille jakamistaan rahoista yhtiöt voisivat käyttää Saaren mukaan vaikkapa siihen, että ostavat uutta osaamista tai ostavat kilpailevan yrityksen pois markkinoilta.
Saari ja Holmström eivät arvostele tässä jokaista isoja osinkoa jakavaa yhtiöitä, sillä yritykset ovat keskenään erilaisia ja toimivat erilaisilla aloilla. Kaikilla ei ole esimerkiksi samanlaisia kasvumahdollisuuksia.
Yritykset toimivat kuin kassakone
Koko tuottonsa jakavasta yrityksestä voi toki päätellä yleisellä tasolla jotain. Antti Saaren mukaan yritykselle ei silloin yleensä jää paljon varaa panostaa kasvuun.
– Voi ajatella, että se yhtiö ei ole kauheasti menossa eteenpäin vaan että se on tämmöinen kassakone omistajilleen, Saari kuvailee.
Saari arvelee, että koko tuloksensa jakava yhtiö ei esimerkiksi ole kasvamassa nykyistä juurikaan suuremmaksi seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana.
Piensijoittajalle kevään mittaan tilille tippuvat osinkorahat tuottavat kuitenkin iloa ja taloudellista turvaa.
Piensijoittaja iloitsee jopa jytkyosingoista
Piensijoittaja, opiskelija Jaakko Vettenniemi omistaa useita kansanosakkeita.
Hän on seurannut yrityksistä tippuvia osinkotietoja hyvällä mielellä. Suuri osa yrityksistä julkaisi viime vuoden tilinpäätös- ja osinkotietonsa kahden viime viikon aikana, mutta kausi jatkuu yhä.
– Osingot ovat minulle todella tärkeitä, kun sijoitan Helsingin pörssin puolelle, Vettenniemi sanoo kotinsa keittiön pöydän äärellä.
Osa yrityksistä maksaa osingot keväällä yhdessä köntässä ja osa useammassa erässä pitkin vuotta. Osinkoja saa sen mukaisesti, kuinka monta osaketta omistaa.
– On uutisoitu jo Mandatumin osinkojytkystä ja Fortumiltakin on tulossa lisäosinko, Vettenniemi sanoo innostuneena.
Muutama yhtiö on taas tuottanut pettymyksiä.
– Nokian renkaat on yksi ja toinen on Neste, jonka osinkoon (osaketta kohden) tuli euron leikkaus edellisestä vuodesta.
Pienentyneet osingot kertovat yritysten vaikeuksista.
Suomen osingot omaa luokkaansa
Suomalaisyritysten tapa jakaa osinkoja on omaa luokkaansa.
– Globaalissa vertailussa Suomessa maksetaan todella paljon osinkoja, OP:n Antti Saari kertoo.
Yleinen tapa tarkastella osingon suuruutta on verrata sitä yrityksen osakkeen hintaan. Suomalaisosakkeet tuottavat osinkoina keskimäärin 4,5 prosenttia näin laskettuna.
Tämän jutun taulukossa vertasimme osingon suuruutta siihen, kuinka paljon yritys tuottaa voittoa. Se on toinen tapa tarkastella osinkojen muhkeutta. Molemmilla tavoilla vertailu kertoo osinkojen olevan yleisesti ottaen suuria.
– Esimerkiksi Yhdysvaltoihin nähden osinkotuotto Helsingin pörssissä on moninkertainen, OP:n Antti Saari sanoo.
Myös Euroopan maihin verrattuna eroa on selvästi. Helsingin pörssistä heruu isot osingot.
Toki kaikki yhtiöt eivät jaa osinkoa Helsingissäkään. Danske Bankin vuoden alussa ilmestyneen ennusteen mukaan 58 yhtiötä ei maksa osinkoja ollenkaan.
Yritykset toimivat niin kuin niiden omistajat haluavat.
