Petteri Orpon (kok.) neljän puolueen hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona toiseen budjettiriiheensä.
Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta. Eduskunta käsittelee tulo- ja menoarviota koko syksyn ja äänestää opposition sadoista muutosehdotuksista ennen joulua.
Veronmaksajien lasku uhkaa kasvaa ja säästöjä kohdistetaan moniin tukiin ja palveluihin. Syyskuun alussa voimaan tullut arvonlisäveron korotus leikkaa ostovoimaa ensi vuonna koko painollaan, makeisten verotus kiristyy, tupakkaveroa korotetaan ja kotitalousvähennystä supistetaan.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista aiotaan leikata viidennes.
Hyvinvointipalvelut nielevät lisää verorahoja. Keskustelu kuntien ja hyvinvointialueiden tilanteesta kiihtyy, kun huhtikuun 2025 alue- ja kuntavaalit lähestyvät.
Hallituspuolueet hakevat sopua tuloista ja menoista
Budjettiriihessä hallituksen on soviteltava yhteen neljän erilaisen hallituspuolueen toiveet ja vaatimukset.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit saivat hallitusohjelman kasaan viime kesänä pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen.
Hallitusohjelman kivijalkana on tiukka talousohjelma. Velkaantuminen pitäisi saada taittumaan, mutta maali karkaa koko ajan kauemmaksi.
Hallitus joutui ensimmäisessä kehysriihessään huhtikuussa päättämään uusista julkisen talouden tasapainotustoimista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on rakentanut toisen budjettiehdotuksensa hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten pohjalle.
Purra avasi ajatuksiaan 27. elokuuta perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa.
Purra hämmästeli omiensa edessä sosiaalivaltion paisumista ja verorahoitteista kuplaa.
Parempia aikoja joudutaan vielä odottamaan
Hallituspuolueiden liikkumavara on hyvin vähäinen. Tärkeintä niille on toteuttaa hallituksen aiempia päätöksiä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen vakuutti 29. elokuuta ryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa, että kokoomus on valmis päättämään uusista lisäsopeutumistoimista ensi kevään kehysriihessä, jos velkaantumisen taittaminen sitä vaatii.
– Budjettiriihessä tärkeintä on viedä jokainen hallituksen jo sopima säästöpäätös budjettiin, viedä ne momenteille. Tämän budjettiriihen keskiössä on hallituksen päätösten toimeenpaneminen, Marttinen korosti.
Talouden suhdanteet eivät ole antaneet hallitukselle paljon vetoapua. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla voitaisiin vahvistaa talouskasvun edellytyksiä.
Valtiovarainministeriö julkistaa syyskuussa uusimman talouskatsauksensa, jonka kasvu- ja työllisyysnumerot ovat hallituksen käytössä budjettiriihessä.
Virkamiesten aiempien lausuntojen perusteella talouden parempia aikoja joudutaan odottamaan pitkälle ensi vuoteen.
Hallitus yrittää vauhdittaa talouskasvua
Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti suurten teollisten investointien verohyvityksen valmistelusta. Tavoitteena on vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja Suomeen.
Suomeen suunnitelluista puhtaan siirtymän investoinneista suurin osa kytkeytyy sähkön tuotantoon.
Investoinnin arvon pitäisi olla vähintään 50 miljoonaa euroa ja verotukea voisi saada 20 prosenttia investointikustannuksista, enimmillään 150 miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja kehittämismenoja lisätään ensi vuonna 280 miljoonaa euroa.
Liikennehankkeet hallituksen pöydällä
Hallituksen investointiohjelmaan sisältyvät liikenneverkon kehittämishankkeet ovat pöydällä budjettiriihessä. Niitä rahoitetaan valtion omaisuustuloilla eli osingoilla ja osakemyynneillä.
Poliittista kiistaa herättänyt Länsirata eli Turun tunnin juna -hanke ei ole liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan nyt ajankohtainen.
– Siellä on rakentamisvalmius näillä parilla pätkällä vasta vuosina 2026–27. Se ei ole tällä hetkellä ajankohtainen ja neuvotteluja kuntien kanssa käydään parhaillaan, Ranne toteaa.
Toukokuun lisätalousarviosta rahaa saivat valtatie 5 (Leppävirta–Kuopio), valtatie 8 (Edsevö-Lepplax) ja rantarata välillä Kauklahti-Karjaa.
Liikenteen rahoitus ja verot puntarissa
Liikenteen sähköistyminen haastaa verojärjestelmää.
Purran budjettiehdotuksessa verotuksen murros näkyy energiaveroissa. Polttoaineiden verotulot supistuvat ja sähköveron tuotto kasvaa.
Liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistusta valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä.
Kaikkia verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 67 miljardia euroa. Tulojen ennakoidaan kasvavan noin 0,3 prosenttia vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Yli 12 mijardin euron alijäämän supistaminen lisätuloilla vaikuttaa mahdottomalta.
Tuloon ja varallisuuteen perustuvilla veroilla kerätään ensi vuonna 33,7 miljardia euroa, kun tämän vuoden arvio on 32,8 miljardia.
Arvonlisäveron tuotoksi ennakoidaan ensi vuonna 23,4 miljardia euroa.
Verorahat menevät hyvinvointipalveluihin
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan kokoaminen hyvinvointialueiden hoidettavaksi toi näkyviin, mihin verorahat käytetään.
Veronmaksajat rahoittavat hyvinvointialueita ja HUS-yhtymää ensi vuonna yhteensä lähes 26,2 miljardilla eurolla. Kuluvaan vuoteen verrattuna lisärahoitusta tarvitaan runsaat 1,5 miljardia euroa.
Kuntien koko rahoituspotti on ensi vuonna noin 5,6 miljardia euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,3 miljardia euroa ja kuntien veromenetysten korvauksiin 500 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille, mikä lisää kuntien menoja.
Budjettiehdotuksessa todetaan, että kunnat ja kuntatalous ovat olleet jo pidemmän aikaa murroksessa. Väestökehitys on eriyttänyt kuntien taloutta, lisännyt kuntatalouteen kohdistuvia riskejä ja vaikeuttanut omalta osaltaan kuntatalouden ohjausta.
– Vaikka sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymiseen liittyvät kustannukset siirtyivät pois kuntien vastuulta, kuntataloudessa vallitsee edelleen tulojen ja menojen välillä rakenteellinen epätasapaino, joka uhkaa syventyä lähivuosina ilman uusia toimenpiteitä, talousarvion tekijät varoittavat.
