Poliitikkojen pitää silti perustella paremmin, miksei tuontia Venäjältä lopeteta kokonaan, lisää Ulkopoliittisen instituutin Elina Sinkkonen. Nikkeliä saa Suomesta ja Ruotsistakin.
Raaka-ainekuljetukset Venäjän ja Suomen välillä ovat jatkuneet Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta tiiviinä.
Yle kertoi maanantaina, että Vainikkalan ja Niiralan rajanylityspisteiden kautta on pelkästään tämän vuoden alkupuoliskolla kulkenut Venäjältä Suomeen lähes 20 000 junavaunullista esimerkiksi lannoitteita ja nikkelikiveä.
Säädöksiä ei rikota, sillä toisin kuin Yhdysvallat ja Britannia, EU ei ole lisännut nikkelimalmia pakotelistaansa. Olisiko syytä lisätä?
Ainakin poliitikkojen tulisi perustella raaka-ainekuljetuksia avoimemmin, jos nikkelin tuontia Venäjältä jatketaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
– Nikkelin saatavuus ei ole kynnyskysymys. Sitä saadaan louhittua vaikka Suomesta ja Ruotsista, joten voi kysyä, onko meillä riittävän hyvät perusteet siihen, että sitä tuodaan Venäjältä.
– Tätä poliittista keskustelua tarvitaan EU-tasolla, ja suomalaistenkin poliitikkojen on sitä syytä käydä.
Sinkkosen mukaan nikkelin tuonnin salliminen sopii kehnosti EU:n toukokuussa voimaan astuneeseen strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.
Säädöksen tarkoitus on parantaa EU:n omavaraisuutta kriittisistä raaka-aineista – ja toisin päin – vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimijoista tai valtioista. Nikkeli kuuluu tähän EU:n strategisten raaka-aineiden listaan.
– Toteutetammeko me EU:n strategisen autonomian ideaalia ihan yhtenäisesti, jos me kuitenkin tuomme Venäjältä raaka-aineita, Sinkkonen kysyy.
Niin nikkelin hinta kuin tuonti Venäjältä EU:hun notkahtivat hyökkäyssodan jälkeen ilmankin pakotteita, muistuttaa Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Monet yritykset ovat katsoneet, että heille on vain järkevää riskienhallintaa hankkia ne raaka-aineet jostain muualta.
Ennen hyökkäyssodan alkua yli puolet EU:n nikkelin ja nikkelituotteiden tuonnista tuli Venäjältä. Tänä vuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Venäjältä on tullut alle kaksikymmentä prosenttia, Solanko täsmentää.
Samalla nikkelin tuonti muun muassa Yhdysvalloista ja Norjasta on kasvanut.
Ulkopoliittisen instituutin Elina Sinkkosen mukaan on oleellista, että vaikka Venäjän sotatalouteensa EU:lta saama hyöty nikkelistä ei olisikaan enää yhtä suuri kuin ennen, poliitikkojen pitää pystyä perustelemaan pakotepolitiikkansa kestävyyttä.
– Kun tavoitteena on joka tapauksessa tavoitteena nostaa omavaraisuutta, voisiko tätä pyrkimystä jopa vauhdittaa se, että lopetetaan raaka-aineostot Venäjältä, Sinkkonen pohtii.
Solanko: Pakotepeli on vielä auki
Nikkeli- ja lannoitekaupan jatkumista on perusteltu juuri riippuvuudella Venäjän-tuonnista. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kommentoi maaliskuussa Ylelle, että lannotteiden ja nikkelikiven tuontikielto olisi Suomelle ja muillekin länsimaille katastrofaalinen.
Suomen Pankin Solangon mukaan nikkelikiellon seuraukset Suomelle tai lännelle eivät olisi näin dramaattisia.
– Hankintakustannukset kasvaisivat, mutta tuskin se minkään valtakunnan katastrofi olisi.
Vastaavasti Solanko ei pidä nikkelin tuontikieltoa kovin tehokkaana pakoteaseena Venäjää vastaan. Merkitys Venäjän valtiontaloudelle ja sodankäynnin kustannuksille olisi melko pieni, sillä pakoterintaman ulkopuolelta löytyy runsaasti muita ostajia, vaikkapa Kiina ja Intia.
– Ne (pakotteet) ovat äärimmäisen huono väline siihen, että yritetään kiusata, kostaa tai tehdä jotain pientä harmia.
– Venäjän vastaisia pakotteita kannattaa miettiä niin, että niillä pyritään vaikuttamaan Venäjän kykyyn käydä sotaa Ukrainassa.
Amerikkalaisessa CEPA-tutkimuskeskuksessa työskentelevä Venäjä-tutkija Alexandr Kolyandr sanoo Ylelle, että paitsi tuloja, Putin ja Kremlin hallinto saavat raaka-ainekaupasta Suomen kustannuksella myös progandaetua.
Laura Solangon mukaan nikkelin ja muiden värimetallien jättäminen toistaiseksi pakotelistan ulkopuolelle voi taas olla tarpeellinen pelaamaton strategiakortti myös lännelle.
– Jos pakotteita ajatellaan strategisena pelinä, on ihan hyvä, että meillä on moniakin tuotteita, joita voidaan vielä sitten tarvittaessa käyttää, jos katsotaan, että se olisi hyväksi.
