Nikotiini- ja nuuskapussit ovat nousseet nopeasti yleisimpien rantaroskien joukkoon Suomessa. Kaikkein yleisin roska on edelleen tupakantumppi.
Hankoniemen ja samalla koko Suomen eteläkärjessä sijaitseva hiekkaranta on ensivilkaisulla erittäin siisti.
Silti Suomen ympäristökeskuksen tutkijat keräävät sadan metrin mittaiselta rantakaistaleelta kaksi pussillista roskaa reilussa tunnissa.
– Moni paikka näyttää aluksi siistiltä, mutta muovia on ihan joka paikassa, niin täälläkin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sanna Suikkanen tiivistää.
Suljetulla satama-alueella sijaitseva Hangon havainnointipaikka on uusin vuodesta 2012 lähtien tehdyssä rantaroskien seurantatyössä.
Hanko valikoitui mukaan, koska ympäristökeskukselta puuttui virallinen ”roskakaista” Helsingin ja Saaristomeren väliseltä alueelta.
– Lisäksi Hankoon ajautuu ajoittain suuriakin roskamääriä. Meidän on pystyttävä seuraamaan entistä tarkemmin, mitä roskaa mereltä tulee ja mitä asialle voidaan tehdä, Suikkanen korostaa.
Myös Poriin on tänä vuonna perustettu vastaava uusi havainnointialue. Seurantakohteita on Kokkolan ja Kotkan välisellä rannikolla yhteensä 15.
Rantaroskien kartoitustyö pyrkii ennen kaikkea selvittämään merien roskaantumista. Nimenomaan isokokoisen rantaroskan laskeminen on siihen helpoin tapa.
Suomen ympäristökeskuksen kartoittamien ranta-alueiden yleisimmät roskat vuosina 2023–2024:
Tavanomaisimpia rantaroskia Suomessa ovat tupakantumpit, muovinpalat ja ilotulitteiden osat.
– Tupakantumppi on selvästi yleisin rantaroska sekä meillä että ympäri maailmaa. Täältä niitä ei löytynyt kuin ehkä viisi kappaletta, koska tämä ranta ei ole virkistyskäytössä, Sanna Suikkanen huomauttaa.
Nikotiini- ja nuuskapusseja ei vielä muutama vuosi sitten löytynyt käytännössä lainkaan. Nyt ne ovat jo neljänneksi yleisin rantaroska, eli määrä on kasvanut nimenomaan nikotiinipussien yleistymisen myötä.
Hangon Tulliniemen kärjestä tutkijoiden roskapusseihin kertyy muun muassa pientä muovisälää, auton akun kansi, narunpätkiä, shakkinappula ja vajaa salaattikastikepullo.
Luita, höyheniä tai oksia tutkijat eivät laske tai kerää pois, sillä ne eivät ole roskia. Sen sijaan esimerkiksi laudanpätkät ovat selkeästi ihmisen tekosia, joten ne lasketaan roskaksi.
Suomen rannat verrattain siistejä
Rantaroskakartoitusta tehdään koko EU:n alueella samalla meristrategiadirektiivin mukaisella luokituksella ja tarkkuudella. Jokaisella havainnointipaikalla vieraillaan kolme kertaa vuodessa.
Suomen merialueilla vähiten roskia on Selkämeren ja Merenkurkun rannoilla.
– Suomen rannat ovat roskaisuudeltaan keskitasoa Itämeren alueella ja Itämeren tilanne on aika hyvä verrattuna esimerkiksi Välimereen, Mustaanmereen ja Pohjanmereen. Roskaa on silti täälläkin liikaa, Suikkanen toteaa.
Sanna Suikkasen mielestä vastuu rantojen ja merien roskaantumisesta on jokaisella rakennustyömaalla, teollisuuden alalla ja yksittäisellä ihmisellä.
– Aivan kaikessa toiminnassa pitäisi yksinkertaisesti huomioida se, että mitään roskaa ei pääse ympäristöön. Erityisesti muovi lentää tuulen mukana kauas ja säilyy pitkään. Se on ehkä se kaikkein ongelmallisin roska.
