Asiakirjavuodot kertovat siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin uhoaminen ydinaseiden modernisoinnista ei ole pelkkää tyhjää puhetta.
Venäjä voi joutua päivittämään turvajärjestelyitään ydinasetukikohdissa, joiden salaiset tiedot vuotivat julkisuuteen.
Tanskalainen tutkivan journalismin media Danwatch ja saksalaislehti Der Spiegel pääsivät käsiksi yli kahteen miljoonaan Venäjän armeijan hankintoihin liittyvään asiakirjaan.
Asiakirjoista selviää, miten Venäjä on modernisoinut ydinasearsenaaliaan ja millaisia sen uudet tukikohdat ovat.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan näin kattavaa ja teknisesti yksityiskohtaista tietoa ei ole aiemmin ollut julkisesti saatavilla.
– Vuoto on poikkeuksellinen, sillä tarkat pohjapiirustukset paljastavat muun muassa Venäjän ydinasetukikohtien turvallisuusjärjestelmiä.
Venäjän ydinaseiden modernisaatio ja suunnitelmat ydinasevoimien vahvistamiseksi ovat olleet yleisesti tiedossa jo aiemmin.
Lavikaisen mukaan vuodossa ei tullut esiin mitään sellaista, joka osoittaisi Venäjän ydinaseiden modernisoinnin olevan odotettua laajempaa tai mittavampaa.
Kuinka kova isku Venäjälle vuoto on?
Pohjapiirustusten vuotaminen julkisuuteen on Venäjälle huomattava isku.
– Noloa, Lavikainen sanoo.
Lisäksi vuoto paljastaa, kuinka huonosti Venäjällä on hoidettu ydinaseisiin liittyvien tietojen suojaaminen.
Lavikainen selittää, että ydinasetukikohtien turvallisuusjärjestelyjen tarkoitus on suojata Venäjän ydinaseisiin liittyvää infrastruktuuria ja aseita ulkopuolisilta uhilta, kuten erikoisjoukkojen operaatioilta ja sabotaasilta.
Nyt Venäjän kansalliseen turvallisuuteen ja ydinasepelotteeseen liittyvät tärkeät tiedot ovat vuotaneet suoraan Venäjän ykkösvihollisen eli lännen syliin.
– Vuoto pakottaa Venäjän todennäköisesti tarkistamaan ja mahdollisesti muuttamaan turvallisuusjärjestelyjään ja tukikohtien rakenteita, Lavikainen sanoo.
Tämä taas merkitsee Venäjälle lisäkustannuksia.
Mitä vuoto merkitsee Suomelle?
Suomelle näin laajalla vuoto voi tuoda antaa käsityksen Venäjän modernisaatio-ohjelman laajuudesta, mutta itsessään se ei luo Suomelle konkreettista uhkaa tai muuta Suomen asemaa.
Vuoto tekee näkyväksi ja todelliseksi myös niille, jotka eivät ole aiemmin perehtyneet asiaan tarkasti.
– Tämä tekee näkyväksi Venäjän ydinaseiden modernisoinnin myös niille maille, jotka eivät ole aiemmin asiaa niin syvällisesti seuranneet.
Tutkijan mukaan yksityiskohtaiset tiedot voivat auttaa luomaan yhtenäisemmän kuvan uhkista, mikä saattaisi vahvistaa poliittista tukea käynnissä olevalle puolustussuunnittelulle.
Lavikainen kuitenkin muistuttaa, että myös Suomen kriittiseen infrastruktuuriin, kuten sähköverkkoihin ja vesihuoltoon, liittyvää tietoa on ollut hallinnon avoimuuden periaatteista johtuen pitkään julkisesti saatavilla.
Lavikainen kuitenkin muistuttaa, että myös Suomen kriittinen siviili-infrastruktuuri, kuten teiden ja sähköverkkojen sijainnit, ovat hallinnon avoimuudesta johtuen julkista tietoa.
Tämä tekee Suomestakin osittain haavoittuvan.
– Suurin ero on se, että Venäjän poliittinen kulttuuri on hyvin salaileva ja silti näin pääsi käymään, Lavikainen sanoo.
Venäjän tapauksessa vuodetut tiedot ovat poikkeuksellisen yksityiskohtaisia ja koskevat ydinasevoimien suojaamisen kannalta tärkeitä asioita.
Miksi Venäjällä mokattiin?
Lavikainen ei ole erityisen yllättynyt siitä, että Venäjä päätyi tietovuoden kohteeksi.
Hänen mukaansa Venäjällä mokattiin, koska sen hallinto on huonosti järjestetty ja asioita hoidetaan usein puolivillaisesti.
– Venäjälle tyypilliseen tapaan siellä on vedetty mutkia suoraksi.
Lavikainen pitää todennäköisenä inhimillistä virhettä ja sitä, että tietoturva-asioissa ei ole viitsitty nähdä vaivaa.
Venäjän tietoturvajärjestelyt ovat usein vanhentuneita, vaikka maassa on kiinnitetty paljon huomiota kyberpuolustukseen ja informaatiosodankäyntiin.
Lisäksi Venäjän julkisissa organisaatioissa esiintyy tehottomuutta, virheitä, huonoa johtamista ja korruptiota.
Tutkija ennustaa, että seuraavaksi Venäjällä aletaan etsiä syyllistä.
– Voi olla, että päitä putoilee.
