Luken lohitutkija Jaakko Erkinaron mielestä Norjan ympäristöviraston ehdotus on hyvä, koska silloin Tenojokeen voi nousta enemmän kutukaloja.
Norjan ympäristövirasto aikoo pysäyttää merilohen kalastuksen Finnmarkissa tästä vuodesta alkaen. Sen lisäksi ympäristövirasto haluaa rajoittaa lohen kalastusta kolmessa vuonossa ja 42 joessa eri puolilla maata.
– Koska Norjan rannikolle on viime vuosina saapunut lohta historiallisen vähän, joudumme ehdottamaan suuria rajoituksia tämän vuoden lohenkalastukselle, sanoo ympäristöviraston johtaja Ellen Hambro NRK:lle.
Ympäristöviraston mielestä on erittäin tärkeää rajoittaa lohen kalastusta Finnmarkissa ja erityisesti Tenojoessa, koska se on yksi maailman tärkeimmistä lohijoista.
– Tenon lohta kalastetaan merestä koko Finnmarkin alueella. Siksi Tenojoen lohikantojen tila ohjaa tiukasti sitä, mitä kaloja merestä voi pyytää, jatkaa Hambro.
Kutukaloilla parempi mahdollisuus nousta jokeen
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron mielestä Norjan ympäristöviraston ehdotus on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa Pohjois-Norjan jokien lohikantojen tilaan.
Erkinaro kuitenkin painottaa, että syy Atlantin lohen heikkoon tilaan ovat muutokset ekosysteemissä ja ilmastonmuutos, ei niinkään rannikkokalastus.
– Siellä tapahtuu nyt sellaisia asioita, jotka eivät edistä lohikantojen tilaa, ja niihin vaikuttaminen on lyhyellä aikavälillä käytännössä mahdotonta. Siinä mielessä viimeisenkin kalastuksen kieltäminen on kyllä hyvin perusteltua, sanoo Erkinaro.
Vaikka mahdollinen kielto merikalastukseen saattaakin herättää tyytymättömyyttä paikallisissa yhteisöissä, kalastajissa ja kalastusoikeuden omistajissa, niin kutukaloille se antaa paremmat mahdollisuudet nousta Tenojokeen, arvioi Erkinaro.
– Ne kalat, jotka joutuvat Norjan rannikkopyynnin kohteeksi, kenties säilyvät hengissä kutuun asti. Jokainen kala on arvokas, joka pääsee lisääntymään ja tuottamaan seuraavaa lohisukupolvea.
Lohikantojen tila on ollut huono jo pitkään
Tenojoella on ollut lohenpyyntikielto voimassa viimeiset neljä vuotta. Viime kesänä paikallisyhteisöt pääsivät pyytämään lohta poikkeusluvalla. Näätämölläkin lohenpyyntiä on rajoitettu viime vuosina.
Viime vuonna Etelä- ja Keski-Norjassa lohenpyynti keskeytettiin kesken pyyntikauden 33 joessa vähäisen lohennousun vuoksi. Noin puolessa niistä lohestus sallittiin taas heinäkuussa, mutta suljettuna pysyi muun muassa kuuluisa Orkla-joki, joka sijaitsee Norjassa Vaasan korkeudella.
Tutkijoiden tietojen mukaan luonnonlohen heikon tilan taustalla on paljon yksittäisiä tekijöitä. Niitä ovat ainakin vaellusyhteyksien katkeaminen, veden laadun heikkeneminen muun muassa happamoitumisen seurauksena sekä lämpenevä ilmasto ja sen aiheuttamat muutokset esimerkiksi merien suolapitoisuuksissa, lämpötilajakaumissa ja virtausolosuhteissa.
Myös merten ekosysteemeissä ja ravintoverkoissa on tapahtunut isoja muutoksia kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien vaihtelujen vuoksi, mikä vaikuttaa suoraan lohen selviämismahdollisuuksiin.
Vuonna 2021 julkaistulla videolla tutkija Panu Orell kertoo, kuinka lohen tilanne oli huippuvuosista muuttunut: