Toimeentulotukea saavat yleisimmin yksinasuvat. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta raportista.
Runsas 260 000 kotitaloutta sai Suomessa toimeentulotukea vuonna 2023, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore raportti.
Yhteensä tuen menot olivat lähes 800 miljoonaa euroa.
Toimeentulotukea saavat raportin mukaan yleisimmin yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Tuen saajissa ovat yliedustettuina 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset.
THL:n raportista selviää, että syyt toimeentulotuen saamiseen vaihtelevat merkittävästi sekä yksittäisten ihmisten välillä että hyvinvointialueittain.
Tuen tarvetta lisää pitkittynyt työttömyys.
Tuen saajille kasautuu lisäksi usein monenlaisia hyvinvoinnin puutteita, kuten terveysongelmia.
Yle kertoi aiemmin tammikuussa, kuinka sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä virkamiestyöryhmä esitteli ehdotuksensa toimeentulotuen uudistamiseksi.
Se ehdotti esimerkiksi, että toimeentulotukea leikattaisiin nykyistä voimakkaammin, jos tuen saaja laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnhaun.
Työryhmän työn pohjana toimivat hallitusohjelman linjaukset. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on tehdä toimeentulotuen kokonaisuudistus ja puolittaa tukea saavien määrä.
Hallitusohjelman mukaan uudistuksen olisi tarkoitus myös vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää tuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana etuutena.
THL:n raportissa nostetaan esiin kolme keinoa , joilla toimeentulotukea voitaisiin uudistaa:
1. Asumistukitäydennyksen käyttöönotto
Työryhmä ehdottaa asumistukitäydennystä, joka olisi Kelan myöntämä tuloharkintainen tuki ja tulisi asumistuen päälle. Lisä maksettaisiin varattomalle kotitaloudelle kohtuullisiin asumiskustannuksiin.
– Asumistukitäydennys toisi selvästi esiin asumiskustannusten merkityksen. Ehdotus lisäisi asumistuen kustannuksia, mutta vähentäisi toimeentulotuen saajien määrää selvästi. Pitkällä aikavälillä se voisi vaikuttaa asuntopolitiikkaan, THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen sanoo tiedotteessa.
2. Terveydenhuollon maksukaton automaattinen seuranta
Viranomaisen tulisi työryhmän mukaan hoitaa maksukaton täyttymisen seuranta automaattisesti ja digitaalisesti.
Maksukatto tarkoittaa terveydenhuollon asiakasmaksuista kertynyttä summaa, jonka jälkeen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Tarvittaessa pienituloiselle kotitaloudelle voitaisiin korvata terveydenhuollon kustannukset perustoimeentulotuesta automaattisesti vuoden alussa siihen saakka, että maksukatto tulee täyteen. Nykyisin maksukaton seuranta on asiakkaan vastuulla.
Myös Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut terveydenhuollon maksukaton automatisointia.
3. Keskusteluvelvoite nuorille, jotka saavat tukea yli neljä kuukautta
Nuoren aikuisen, jota koskee velvoite hakea koulutukseen, olisi työryhmän ehdotuksen mukaan otettava yhteyttä Kelaan tai nimettyyn nuorten palveluun, kun hän on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta eikä ole palveluissa tai koulutuksessa.
Perustoimeentulotuen sähköinen hakulomake lukittaisiin siihen saakka, kunnes nuori on ottanut yhteyttä.
– Nuorten tavoittaminen on vaikeaa etenkin, kun toimeentulotuen saanti pitkittyy. Yhteydenottopakko antaisi mahdollisuuden selvittää syitä, miksi nuori saa toimeentulotukea. Hänet voitaisiin tällöin myös ohjata helpommin oikeiden palveluiden piiriin, Kelan tutkija Tuija Korpela sanoo tiedotteessa.
THL julkaisi raporttinsa toimeentulotuesta tänään tiistaina.