Inflaatiovakauttaja nakkaa eläkkeiden suurkorotukset historiaan. Nuoret maksavat, jos riskitason korotus kostautuu.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist nimeää eläkeläiset eilen julki tulleen eläkeuudistuksen voittajiksi. Näin on ensinnäkin siinä mielessä, että monien pelkäämiä eläkkeiden ”sopeutuksia” eli leikkauksia ei ole näköpiirissä, jos ehdotus lopulta hyväksytään ja menee läpi myös eduskunnassa.
– Käytännössä isoon asiaan eli maksussa oleviin eläkkeisiin tai tulevien eläkkeiden karttumiseen ei tehdä juuri mitään muutoksia, Appelqvist kertoo.
Appelqvistin mielestä työeläkkeensaajat ovat voittajia myös siksi, että yhteiskunnassa on viime aikoina tehty merkittäviä sopeutustoimia ja leikkaustoimia moneen muuhun suuntaan. Esimerkiksi työttömyyskorvauksia on pienennetty merkittävästi.
– Mutta työeläkkeissä jatkuu edelleen linja, jonka mukaisesti ne ovat käytännössä kokonaan leikkaustoimien ulkopuolella.
– Olisihan uudistuksessa ollut mahdollista sopeuttaa myös eläkemenoa ja tehdä leikkauksia esimerkiksi eläkkeiden indeksointiin tai jotain muuta.
Työeläkeindeksin vuosikorotuksiin esitetty inflaatiovakauttaja on Appelqvistin mielestä merkitykseltään vähäinen ja toteutuu todennäköisesti hyvin harvoin. Vakauttaja pienentää eläkkeiden indeksikorotuksia, jos inflaatio joskus nousee korkealle. Näinhän kävi 2023 alussa, jolloin eläkkeitä korotettiin huimat 6,8 prosenttia inflaation takia.
Inflaatiovakauttajan kautta eläkeläiset häviävät, arvioi eläkeuudistuksia pitkään seurannut tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.
– Ja eläkemaksujen maksajat eli työnantajat ja työntekijät voittavat. Siinä tapahtuu sukupolvien välinen siirto. Työikäisten ei tarvitse maksaa niin paljoa, ja eläkeläiset eivät saa niin paljoa, Valkonen arvioi.
Nuorista riskin maksumiehiä
Eläkkeelle aikojen päästä siirtyvät nuoremmat voivat olla eläkeuudistuksen voittajia – tai häviäjiä. Kaikki riippuu siitä, miten eläkeuudistukseen kirjatut osakeriskit toteutuvat. Eläkejärjestelmän tuottovaatimuksen osakesidonnainen osuus on tarkoitus nostaa 30 prosenttiin.
– Uudistuksen ainut isompi asia liittyy eläkesijoittamiseen. Ehdotus mahdollistaa aikaisempaa suuremman riskinoton eläkesijoituksille, käytännössä osakesijoituksille, joiden toivotaan tuottavan enemmän. Jos näin käy, nuoretkin voittavat, Appelqvist toteaa.
– Mutta jos sijoitukset tuottavat ennakoitua heikommin, jää nuorten harteille miettiä, miten vaikeasta tilanteesta selvitään.
Valkosen mukaan eläkejärjestelmään liittyviä riskejä siirrettiin tulevaisuuteen siten, että kaikkia ongelmia ei ratkaistu nyt, joten uuden eläkeuudistuksen aika voi koittaa jo esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.
– Voi olla, että riskinotto näkyy nuorten eläkemaksuissa sitten tulevaisuudessa.