Jos yksityisen lastenkodin omistus vaihtuu, uutta toimilupaa ei tarvita, mikäli yrityksen Y-tunnus pysyy samana. Ilmoitus riittää.
Uutinen Ruotsin nuorisokotien yhteyksistä rikollisverkostoihin tyrmistyttää.
Ruotsin poliisin elokuisen selvityksen mukaan yksityiset, huostaanotetuille nuorille sosiaalipalveluita tuottavat nuorisokodit ovat päätyneet yritysostojen kautta rikollisjengien omistukseen.
Voisiko tilanne toistua Suomessa, ja lastenkodin pyörittäjäksi päätyä yritysoston kautta toimija, joka ei noudata lakia?
Suomessa valtava osa, yli 80 prosenttia lastensuojelun laitos- ja ammatillisten perhekotien palveluista on yksityisten palveluntuottajien varassa.
Kuka voi ostaa lastenkodin?
Ruotsissa tilanteen on mahdollistanut se, että toimiluvan saanut voi myydä toiminnan ilman, että kauppa vaatii viranomaisen hyväksynnän.
Suomessa perusperiaate on sama.
Lupa tuottaa palvelua pysyy voimassa, jos palveluntuottaja jatkaa saman Y-tunnuksen alla, eikä toiminta oleellisesti muutu, kertoo ylitarkastaja Pekka Ojaniemi Valvirasta.
– Yritys jatkaa olemassaoloaan yrityskaupasta huolimatta, eikä rekisteröinnin näkökulmasta siinä välttämättä tapahdu minkäänlaista muutosta.
Kaupasta pitää silti ilmoittaa aluehallintovirastolle tai Valviraan.
– Jos määräysvalta yhtiössä muuttuu, pitää tehdä ilmoitus rekisteröintiviranomaiselle, jolloin palveluntuottajan toiminnan edellytyksiä voidaan arvioida.
Lain mukaan viranomainen pyytää ostajalta selvitystä tarvittaessa, ei automaattisesti.
Ojaniemen mukaan kyseessä on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.
– Kysymykseen, voiko kuka tahansa tuottaa palvelua ostamalla vaikkapa jonkin toiminnassa olevan lastensuojeluyksikön, niin vastaus on: ei, ei voi.
Lupakäytäntö keveni
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan tammikuussa ja kevensi niin hoivan kuin lastensuojelun lupamenettelyä: tuottajat eivät tarvitse lupaa vaan rekisteröityminen riittää.
Lakimuutos on heikennys sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten palveluiden ennakkovalvontaan, sanoo THL:n lastensuojelutiimin erikoistutkija Pia Eriksson.
– Lapsilla ei aina ole perheitä tai vanhempia, jotka kävisivät heitä katsomassa ja voisivat todeta jos asiat ovat pielessä.
– Siksi ennakkovalvonta on heille tärkeää. Viranomaisten pitäisi erittäin tarkasti tarkastaa toiminta, jotta läpi ei pääsisi lastensuojelulaitoksia, joissa toiminta ei ole kohdillaan.
Ruotsin tapauksen toistumista Suomessa Eriksson pitää melko teoreettisena.
– Mutta se on muistutus, että meidän pitäisi olla hereillä sijaishuollon valvonnassa.
