Euroopan johtajilta on Gazan sodan aikana kuultu paljon tuomitsevia sanoja Israelin toimintaa kohtaan. Tällä viikolla näyttää ensi kertaa siltä, että sanat ovat johtamassa myös tekoihin.
– Olemme aina tukeneet Israelin oikeutta puolustaa israelilaisia terrorismia vastaan. Mutta tuorein eskalaatio on täysin suhteeton. Emme aio seistä sivussa, kun Benjamin Netanjahun hallitus jatkaa näitä törkeitä tekojaan, sanoivat pakotteilla uhanneet Britannia, Ranska ja Kanada.
Britannia jäädytti heti neuvottelut vapaakauppasopimuksesta, ja EU-maat päättivät arvioida uudelleen yhteistyösopimustaan Israelin kanssa. Nyt EU:ssa pohditaan myös pakotteita israelilaisille ministereille.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) myönsi epäsuorasti Ylen A-studiossa, että Israel tekee Gazassa kansanmurhaa.
Israelin suurimpiin kuuluvan sanomalehti Haaretzin pääkirjoitus julistaa, että Israelista on kovaa vauhtia tulossa hylkiövaltio.
Onko tässä nyt joku raja tullut vastaan, Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen?
– Perusteet voimakkaammille toimille Israelia vastaan ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Mutta nyt näyttää, että kansalaisyhteiskunnan paine on hitaasti kääntämässä laivaa.
– Toivon merkkejä on olemassa. Nämä ovat ensimmäisiä konkreettisia toimia Israelin painostamiseksi.
Tarvaisen mukaan Euroopan valtioiden lausunnoissa on nyt uudenlainen kiireen tuntu. Osin se on seurausta Gazan tilanteen muuttumisesta entistä katastrofaalisemmaksi, mutta toisaalta tarpeesta pelastaa omat kasvot.
Israelin hallinto on tuominnut rajusti Euroopan maiden viime päivien ulostulot. Kriittisesti maan hallitukseen suhtautuva Haaretz-lehti kirjoittaa, että vaikka yhä harvempi israelilainenkaan kannattaa sodan jatkamista, pääministeri Netanjahu ei sitä lopeta ilman vielä suurempaa ulkoista painetta.
Tutkija Tarvainen pitää niin ikään aloitettuja painostustoimia oikeansuuntaisina mutta riittämättöminä.
– EU pystyisi muuttamaan tilanteen suunnan radikaalisti, jos toimenpiteet ovat riittävän vahvoja. Vielä ollaan valitettavasti aika kaukana siitä, hän sanoo.
Tässä jutussa käydään läpi, mitä eurooppalaiset valtiot ovat nyt tekemässä ja mitä ne tutkijan mukaan vielä voisivat tehdä.
Näitä asioita edistetään
- Assosiaatiosopimuksen tarkastelu
Israelin tärkein kauppakumppani EU päätti ottaa tarkasteluun sen, onko Israel rikkonut yhteisen assosiaatiosopimuksen edellyttämiä ihmisoikeuspykäliä.
Sopimus muun muassa helpottaa israelilaisten tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Sen laittaminen katkolle olisi tehokas painostuskeino. Prosessi olisi kuitenkin pitkä, koska päätös todennäköisesti vaatisi kaikkien EU-maiden yksimielisyyden.
– Sopimuksen mahdollinen jäädyttäminen toteutuu varmasti liian myöhään, mutta jo prosessin avaaminen on eräänlainen painostuskeino, Tarvainen sanoo.
EU:n ulkopuolisena maana nopeampiin päätöksiin kykenevä Britannia laittoi heti jäihin Israelin kanssa suunnitellun vapaakauppasopimuksen.
- Pakotteita israelilaisille ministereille
Ruotsi ajaa EU:ssa pakotteita israelilaisille ministereille, ja Suomikin kertoo tukevansa aloitetta ”lähtökohtaisesti”.
Tarvaisen mukaan aloite on askel oikeaan suuntaan. Silti pakotteiden asettaminen yksittäisille ministereille tai esimerkiksi Länsirannan siirtokuntalaisille ei ole hänestä riittävää.
Hänen mukaansa tehokkaampia olisivat laajemmat, Israelin valtioon kohdistuvat pakotteet, jotka kasvattaisivat painetta muuttaa itse rakenteita.
Näitä ei ole vielä tehty
Eurooppalaiset ovat perinteisesti seuranneet Yhdysvaltoja Israel-politiikassaan, mutta Yhdysvalloilla ei näytä olevan halua painostaa Israelia. Tarvaisen mukaan EU:lla olisi paljon vaikutusvaltaa, jos se ottaisi aktiivisemman roolin itselleen.
Tarvaisen mukaan tehokkain tapa lisätä painetta olisivat israelilaisiin tuotteisiin – mukaan lukien aseisiin – kohdistetut kansainväliset boikotit. Tämä olisi eri asia ja järeämpi toimi kuin assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen.
Vientivetoisena maana Israel on taloudellisesti riippuvainen kauppakumppaneistaan. Euroopan maat voisivat asettaa boikotteja joko yksitellen tai EU:n laajuisesti.
Vertailukohtaa on haettu Etelä-Afrikasta, joka lopetti apartheidin eli rotuerottelun 1990-luvulla laajojen kansainvälisten talousboikottien seurauksena.
- Palestiinan valtion tunnustaminen
Palestiinan valtion on tunnustanut jo kymmenkunta Euroopan maata, mutta EU:ssa asiasta ei ole yksimielisyyttä. Suuret eurooppalaiset maat kuten Ranska, Saksa, Britannia ja Italia eivät ole Palestiinaa tunnustaneet, kuten ei myöskään esimerkiksi Suomi.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomelle tunnustaminen on ajan kysymys.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola arvioi HS:ssa, että Suomi voisi tehdä sen joidenkin suurempien eurooppalaisten maiden kanssa jo tänä kesänä.
Tarvainen ja Juusola ovat niiden yli 1 600 tutkijan joukossa, jotka allekirjoittivat eilen torstaina eduskunnalle luovutetun vetoomuksen Palestiinan tunnustamisesta.
Tutkija: Tabut ovat murtumassa
Eurooppalaiset poliitikot arvostelevat Tarvaisen mukaan Israelin toimia nyt suoremmin kuin koskaan aiemmin. Lausunnot sotarikoksista ja etnisestä puhdistuksesta ovat viime viikkoina lisääntyneet, kun Israel on suunnitellut avoimesti gazalaisten pakkosiirtoa.
Yhtä sanaa poliitikot eivät kuitenkaan vielä sano ääneen.
Kansanmurhan vaaran Gazassa totesi kansainvälinen tuomioistuin ICJ jo tammikuussa 2024. Ylen toimittaja kysyi keskiviikon A-studiossa ulkoministeri Valtoselta, mitä muuta Israelin toimet Gazassa voivat olla kuin kansanmurha.
– No, näinpä, Valtonen vastasi.
Ministeri ei sanonut asiaa suoraan, mutta Tarvainen näkee, että tässä sananvaihdossa lähti murtumaan tabu, joka on liittynyt kansanmurha-sanan käyttöön arvioidessa Israelin toimia palestiinalaisia kohtaan.
– Ajattelin, että vihdoin toimittaja kysyy suoraan tämän kysymyksen. Jos haluamme käydä demokraattista keskustelua, johtavilta poliitikoilta pitää pystyä kysymään oikeita kysymyksiä.
Tarvaisen mukaan Valtosen vastaus kuvastaa varovaisuutta, joka Suomen ulkopoliittiseen linjaan suhteessa Israeliin on perinteisesti liittynyt. Mutta nyt siinä oli uusi sävy.
– Varovainen myöntö kertoo, että valtiojohdossakin on jokin liikahtanut. Tilanne on niin järkyttävä, että valmius konkreettisiin toimiin on kasvamassa, Tarvainen arvioi.
– Kun kansainvälistä järjestelmää, lakia ja ihmisoikeuksia murskataan tällä tavalla, Suomen pitäisi omankin etunsa vuoksi taistella niiden puolesta.
