Suomalaistutkimuksessa selvisi, että sää voi vaikuttaa mielenterveyteen monin tavoin. Tulevaisuudessa masennus- ja unettomuusoireet voivat yleistyä talvisin ja unettomuus kesäisin.
Sää voi vaikuttaa mielenterveyteen – jopa siinä määrin, että se vaikuttaa ihmisten sairauslomiin.
Tästä saatiin uutta tietoa laajassa CHAMPS-tutkimuksessa, jossa yhdistettiin tarkkaa paikallista säädataa ja terveystietoja.
Tutkijat selvittivät säätilan mielenterveysvaikutuksia, sillä ilmastonmuutos muuttaa Suomen ilmastoa tulevaisuudessa.
Lämpötilan noustessa Suomen talvista tulee hämärämpiä, kun pilvisyys lisääntyy ja vesisateet yleistyvät lumisateiden sijaan. Kesistä tulee puolestaan nykyistä valoisampia ja hellejaksoja tulee aiempaa enemmän.
– On odotettavissa, että masennusoireet ja uniongelmat yleistyvät talvisin. Kesän osalta todennäköisesti uniongelmat tulevat yleistymään, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.
Myös kaamosoireet todennäköisesti yleistyvät pimeinä vuodenaikoina ja saattavat voimistua niillä, joilla jo nyt on ollut oireita.
Näin ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa säihin Suomessa:
Mitä valoisampi talvi, sitä vähemmän masennusoireita ja unettomuutta
CHAMPS-tutkimushankkeessa selvitettiin sään ja mielenterveyden yhteyttä usealla tutkimuksella monen vuoden aikana.
Laajalla ruotsalaisaineistolla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän valoa talvikuukausina oli, sitä vähemmän ihmiset kertoivat kokevansa masennusoireita ja unettomuutta.
Vähintään tunnin mittainen päivittäinen oleskelu ulkona vielä vahvisti valoisuuden myönteistä vaikutusta.
Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI:n) mittaamat tiedot valoisuudesta eli auringon kokonaissäteilystä pystyttiin yhdistämään vastaajien asuinpaikkaan. Näin saatiin tarkkaa tietoa siitä, millainen sää juuri vastaajan asuinpaikkakunnalla oli ollut. Säädata yhdistettiin ihmisten kokemiin oireisiin.
Tulokset ovat sovellettavissa myös Suomeen, sillä naapurimaiden sääolosuhteet ovat samankaltaiset.
Edeltävien viikkojen säällä yhteys sairauslomien alkamiseen
Säätilan vaikutus näkyy myös mielenterveyssyihin liittyvien sairauslomien alkamisessa.
Tutkimuksessa selvitettiin sairauslomia edeltäneiden kahden viikon valoisuutta eli sitä, paljonko auringon kokonaissäteilyä kertyi. Ilmatieteen laitoksen säädataan yhdistettiin tieto henkilön asuinpaikasta. Tutkimus tehtiin Suomessa.
Syksyisin ja talvisin valoisuus antoi suojaa.
– Mitä valoisampaa oli, sitä harvinaisempaa oli, että sairausloma alkoi masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön takia, Timo Partonen sanoo.
Keväällä vaikutus oli päinvastainen: runsas valo lisäsi sairauslomia. Keväisen hyvin runsaan valon vaikutus jo valmiiksi masentuneiden ihmisten masennusoireiden lisääntymiseen on havaittu monissa aiemmissakin tutkimuksissa.
Tarkastelussa olivat yli yhdeksän päivän sairauslomat eri mielenterveysdiagnooseilla.
Sateisuudella oli yhtäläinen vaikutus kaikkina tutkittuina vuodenaikoina. Mitä vähemmän alueella oli sairausloman alkamisen edellä satanut, sitä vähemmän sairauslomia alkoi masennuksen, ahdistuneisuushäiriön tai unettomuushäiriön vuoksi.
Sairauslomia koskevat tutkimustulokset ovat vielä julkaisemattomia.
Helle lisäsi iäkkäiden sairaalakäyntejä mielenterveyssyistä
Helle voi puolestaan aiheuttaa terveyshaittoja jo yksittäisinä kuumina päivinä.
Tutkimuksen mukaan hellepäivät lisäävät mielenterveyssyistäkin johtuvia päivystyksellisiä sairaalakäyntejä varsinkin yli 75-vuotiailla. Sairaalakäyntien nousu näkyy myös niillä ihmisillä, jotka eivät ole aiemmin sairastaneet mielenterveyshäiriöitä.
– Päivystykselliset sairaalakäynnit psyykkisistä syistä yleistyivät odotettua enemmän helteen vaikutuksesta. Oli yllätys, että se näkyy tuolla tavalla, Timo Partonen sanoo.
Uusia ratkaisukeinoja tarvitaan
Timo Partosen mukaan Suomessa pitäisi alkaa varautua siihen, että mielenterveysoireilu ja unettomuus voivat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyä.
Talvisin ongelmana on jatkossa yhä enemmän liian vähäinen valo.
– Koska luonto ei tarjoa luonnonvaloa tarpeeksi, tarvitaan keinovaloratkaisuja. Niillä voidaan parantaa tilannetta niin, että ennen puoltapäivää olisi runsaasti valoa. Se saattaisi estää masennus- ja unettomuusoireiden ilmaantumista syksy- ja talvikuukausina, Timo Partonen sanoo.
Kesien hellehaittojen ehkäisyssä on puolestaan olennaista, että huoneet joissa ihmiset oleskelevat, saadaan pidettyä riittävän viileinä.
– Keinoja on, jos niitä vain osataan käyttää. Nyt niitä täytyisi alkaa ideoida ja toteuttaa, Timo Partonen sanoo.
THL:n, Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston CHAMPS-hanketta on rahoittanut Suomen Akatemia.
