Suomen pitäisi pyrkiä nostamaan kehitysyhteistyöhön käytettävät rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, OECD:n raportti suosittaa. Hallituksen kaavailemien leikkausten myötä osuus on tippumassa puoleen tästä.
Suomen kehitysyhteistyöleikkaukset saavat kritiikkiä Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n kehitysapukomitean vertaisarviossa.
Viimeksi vastaavankaltainen vertaisarviointi tehtiin vuonna 2017.
OECD:n raportti suosittaa, että Suomen pitäisi leikkausten sijaan kääntää kehitysyhteistyöhön suunnatut rahavirrat nousuun ja pyrkiä määrätietoisesti kohti 0,7 prosentin tasoa. Suomea kehotettiin viime vertailussa laatimaan aikataulutettu suunnitelma siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana Suomi sitoutui käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (bktl) kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja ohjaamaan 0,2 prosenttia bktl:stä kaikkein köyhimmille maille.
Nyt tältä polulta lipsutaan. Suomen kehitysyhteistyöhön käyttämä osuus kasvoi vuosina 2018–2022 merkittävästi, mutta notkahti viime vuonna.
Hallituksen leikkaukset ovat nakertamassa varsinaisesta kehitysavusta lähivuosina neljänneksen. Kehitysyhteistyöstä leikataan osana valtiontalouden mittavaa sopeuttamista.
Jos Suomi haluaa ylläpitää mainettaan luotettavana ja arvoihin nojaavana kumppanimaana, sen tulisi pyrkiä kansainvälisiin tavoitteisiin eli muun muassa pyrkiä osoittamaan bruttokansantulosta 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön sekä kohdentamaan tuki kehittyviin maihin, raportissa huomautetaan.
Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan alenevan hallituskauden aikana 0,35 prosenttiin bruttokansantulosta.
Raportin mukaan olisi myös tärkeää, että Suomi suuntaisi vähenevät varat kohteisiin, joissa niitä eniten tarvitaan.
Kehitysyhteistyö muutoksessa
Arviossa todetaan, että Suomen kehitysyhteistyöllä on vankka perusta, mutta se on ollut murroksessa: Venäjän laajamittainen hyökkäyssota on suunnannut tukea Ukrainaan, ja samalla kehitysvaroja ohjataan entistä voimakkaammin esimerkiksi tukemaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.
Raportissa huomautetaankin, että Suomen tulisi huolehtia siitä, että yksityinen sektori asettaa kehittyvissä maissa toimiessaan etusijalle kehitysyhteistyön tavoitteet. Kehitysyhteistyön pitäisi vastaisuudessakin keskittyä köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseen.
Suomi on siirtymässä pois kahdenkeskeisistä maaohjelmista. Ensi vuonna yhdeksästä maaohjelmasta lopetetaan neljä. Raportissa kannetaan huolta siitä, että yhteistyöstä tulee enemmän äkillisiin tilanteisiin reagoivaa ja pirstoutunutta.
Ihmisoikeusperusteisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat olleet osa-alueita, joilla Suomen vaikuttavuus maailmalla on ollut merkittävä, ja tästä olisi syytä pitää kiinni. Se on Suomen maineen säilyttämisen kannalta tärkeää, raportissa huomautetaan.
Maakohtaisten raporttien tarkoitus on muun muassa parantaa kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja antaa suosituksia.
OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Carsten Staur huomauttaa Ylelle, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvaa.
Hän toteaa, että köyhät maat kärsivät talouskriiseistä.
– Tässä tilanteessa länsimaiden tulisi lisätä kehitysapuaan, eikä vähentää sitä. Toivomme Suomen jossain vaiheessa muuttavan suuntaansa.
Tavio: Kaikkialta joudutaan säästämään
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) sanoo, ettei kehitysyhteistyöhön liikene tässä taloustilanteessa enempää rahaa.
– Nyt ollaan jouduttu säästämään kaikkialta. Jos talouden alamäen annetaan jatkua ja Suomi lähtee köyhtymään, vaikutukset tulevat olemaan monella sektorilla huonot.
Tavion mukaan aika näyttää, koheneeko Suomen talous säästöjen myötä niin, että kehitysyhteistyöhön voitaisiin jossain vaiheessa panostaa enemmän.
Ministeri puolustaa hallituksen linjausta ohjata kehitysvaroja enemmän esimerkiksi suomalaisyritysten kansainvälistymiseen.
Hän toteaa, että suuressa kuvassa kaupan ja kehityksen yhdistäminen on sekä Suomen että kehittyvien maiden kannalta hyvä asia.
– On erittäin tärkeää, että kehitysyhteistyöllä kyettäisiin antamaan keinoja saada investointeja ja kehittää yritysten markkinaympäristöä. Sitä kautta kehittyvät maat myös lopulta kykenevät kerämään omaa verotuloa.
Juttua muokattu 13. joulukuuta 2024 kello 15.16 lisäämällä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion kommentit.
Juttua muokattu 13. joulukuuta 2024 kello 16.06 lisäämällä OECD:n Carsten Staurin kommentit.
