Hätäkeskus arvioi, minkä tyyppistä apua tarvitaan vai tarvitaanko. Apua lähetetään kiireellisyysjärjestyksessä.
Hätäkeskukseen tehtyjen hätäkeskuspuheluihin liittyvien hallintokanteluiden määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Kasvu on selkeä uusien ohjeistusten käyttöönoton jälkeen.
Vuonna 2022 hätäkeskuslaitos sai 50 hallintokantelua, joista ensihoitoilmoituksiin liittyviä oli 29. Vuotta myöhemmin hallintokanteluita annettiin 56, joista 34 liittyi ensihoitoilmoituksiin. Viime vuonna kanteluita tuli jo 91, joista ensihoitoilmoituksiin liittyviä 64.
| Vuosi | Hallintokanteluita yhteensä | Ensihoitoilmoituksiin liittyvät kantelut |
| 2022 | 50 | 29 |
| 2023 | 56 | 34 |
| 2024 | 91 | 64 |
Luvuissa ei ole mukana oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehille tehtyjä kanteluita.
Hätäkeskuksiin tulee vuosittain yli kolme miljoonaa hätäilmoitusta, joten kanteluiden määrä on kokonaismäärään verrattuna suhteellisen pieni. Yksilötasolla jokainen tapaus on kuitenkin liikaa.
Ensihoidon uusi riskiarvio-ohjeistus otettiin käyttöön marraskuussa 2023. Muutos näkyy jo ambulanssiajojen määrissä.
Ambulanssin lähettämistä harkitaan nyt aiempaa tarkemmin, ja se on vähentänyt turhien ajojen määrää.
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainion mukaan sosiaali- ja terveystoimen viranomaiset sekä ensihoitoa tuottavat pelastuslaitokset ovat olleet tyytyväisiä uuteen riskiarvio-ohjeeseen.
– Heidän näkökulmastaan osuvuus avun tarpeen ja avun lähettämisen suhteen on parantunut. Ambulanssia ei voi tilata taksin tapaan, vaan aina arvioidaan, onko aihetta lähettää ambulanssi paikalle.
Kantelut selvitetään puhelutallenteiden avulla
Ylijohtaja Vainion mukaan kanteluihin suhtaudutaan vakavasti ja jokainen selvitetään. Vainio itse allekirjoittaa jokaisen vastauksen kanteluihin.
– Kaikki hätäpuhelut tallennetaan. Ne löytyvät, kun kantelija kertoo, milloin ja mistä asiasta hän on soittanut. Tallenteiden perusteella pystytään arvioimaan jälkikäteen, miten päivystäjämme on toiminut ja mitä soittaja on kertonut hätäpuhelussaan.
Päivystäjä joutuu tekemään oman arvionsa puhelimessa. Hätäpuhelutallenne kuitenkin kertoo, mitä tietoja hänellä on ollut.
– Tallenteesta usein selviää, ettei soittaja ole kertonut asioita niin kuin hän itse muistaa. Meidänkin henkilöt saattavat tehdä virheitä ja vääriä arvioita hätäpuhelun perusteella, mutta aika harvoin.
Vainion mukaan virhetilanteissa tilanne käydään päivystäjän kanssa läpi ja mahdollisia esimerkkejä hyödynnetään myös henkilöstön koulutuksissa.
Hätäilmoituksen käsittelyssä selvitetään apua tarvitsevan ikä ja pyritään puhumaan potilaan kanssa, jos se on mahdollista.
Aina ensihoitokaan ei pysty tekemään ihmeitä.
– Jos esimerkiksi lapsi löydetään elottomana vasta muutaman tunnin kuluttua elintoimintojen lakkaamisesta, ei siinä ole valitettavasti oikein enää mitään tehtävissä.
Hälytykset jaetaan A-, B-, C- ja D-tehtäviin, joista A on kiireellisin. A-hälytyksillä on mahdollisuuksien mukaan ensihoitolääkäri. Myös B-tehtäville lähdetään hälytyslaitteet päällä.
C-tehtävissä potilas pitäisi tavoittaa puolen tunnin kuluessa ja D-tehtävissä kahden tunnin sisällä.
Ohjeistusta uudistetaan jälleen
Ylijohtaja Taito Vainion mukaan hätäkeskuspäivystäjille annettavaa ohjeistusta tarkennetaan tarpeiden mukaan.
– Arvioimme jatkuvasti yhdessä toiminnasta vastaavien viranomaisten eli pelastustoimen, poliisin, sosiaalitoimen ja ensihoidon kanssa sitä, että käytössä oleva riskiarvio-ohjeistus toimii. Ohjetta muokataan selkeämmäksi tai paremmaksi tarpeiden mukaan.
Päätösvalta ohjeistusten muuttamisesta on aina toiminnassa vastaavalla viranomaisella.
Sama viesti tulee myös hätäkeskuslaitosta valvovasta sisäministeriöstä.
– Viime vuonna tehtiin ohje, ja nyt parhaillaan katsotaan myös sinne puolelle päivitystä, sanoo hätäkeskusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta.
Ruuskan mukaan ohjeistuksia uudistetaan säännöllisesti muutaman vuoden välein. Ensihoidolla uudistuksissa on vähän tiheämpi tahti.
