Olavi Lanu oli taiteilijana edellä aikaansa. Nyt hänen laajaa tuotantoaan esitellään kansainvälisten nykytaiteilijoiden rinnalla 100-vuotisjuhlanäyttelyssä Lahdessa.
Ympäristötaiteen edelläkävijöihin kuuluvan Olavi Lanun (1925–2015) satavuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna.
Taidemaalariksi alun perin valmistutunut lahtelaistaitelija tunnetaan erityisesti suurikokoisista luontoon sulautuvista ihmisfiguureista. Niille omistettu veistospuisto löytyy Lahden Kariniemenmäeltä. Kaupungin keskustassa on myös Lanun mukaan nimetty aukio.
Kansainväliseen maineeseen taiteilijaprofessorin tittelin vuonna 1986 saanut taiteilija nousi Venetsian Biennalessa kymmenisen vuotta aiemmin. Siellä Lanun luonnonmateriaaleista tehty Elämää suomalaismetsissä -sarja herätti runsaasti huomiota.
Luonnonmateriaaleista Lanu siirtyi materiaalikokeiluihin, joiden lopputuloksena sai veistoksensa näyttämään luontoon ja ympäristöönsä sulautuvilta.
Veistosten runkoihin hän saattoi hakea osia esimerkiksi romuttamosta. Aiheena puu-, metalli-, lasikuitu- tai betoniveistoksissa on usein ihminen.
Taiteilijan päämääränä oli myös, että aika ja luonto muovaavat teoksia. Lanu-puistossa sammal saa kasvaa veistosten päällä, ja harmaat, maastoon piiloutuvat betonipatsaat yllättävät kulkijan.
Lanu oli edelläkävijä
Visuaalisten taiteiden museo Malvan viikonloppuna avautuvassa kansainvälisessä Muodonmuutoksia -juhlanäyttelyssä Olavi Lanun töitä esitellään nyky- ja aikalaistaiteilijoiden rinnalla.
Lahden kaupungilla on Olavi Lanulta 230 teoksen kokoelma. Monet teoksista kaupunki sai vuonna 2017 lahjoituksena perikunnalta taiteilijan kuoleman jälkeen.
Juhlanäyttelyn kuraattorin, amanuenssi Ilari Laamasen mukaan Lanu oli edellä aikaansa.
– Hän seurasi ajassa liikkuvia taidevirtauksia, matkusti paljon ja kävi kansainvälisissä näyttelyissä.
Museon kokoelmasta näyttelyyn on valikoitu parikymmentä työtä eri vuosikymmeniltä. Varhaisimmat niistä ovat 1960- ja myöhäisimmät 1990-luvulta. Mukana on pienikokoisia maalauksia ja massiivisia veistoksia, suurimpana kuusimetrinen Koivu näyttelyn sisääntuloaulassa.
– Lähtökohtana Muodonmuutoksia -näyttelylle ovat Olavi Lanun työt, joiden kanssa yhdentoista taiteilijan teokset keskustelevat ja käyvät ylisukupolvista vuoropuhelua, kuvaa Laamanen.
Venetsian Biennalen alkuperäisteoksia ei ole säilynyt, mutta Lanu palasi aiheeseen myöhemmissä töissään.
Osan teoksistaan Lanu teki suoraan luontoon tilapäistaideteoksiksi. Näyttelyssä on esillä valokuvasarja taiteilijan 1990-luvulla luonnon muovaamista hahmoista.
– Hän muotoili metalliverkosta ihmishahmoja, jotka olivat oman aikansa luonnon elementtien armoilla. Sitten hän valokuvasi ja dokumentoi ne valokuviksi, joista on tehty näyttelyyn vedoksia.
Kuvissa kukat, heinät ja sammalet ovat peittäneet ja muovanneet hahmot maastoon.
Pakastimen kautta näyttelyyn
Restauroijille Lanun monipuoliset materiaalit ja omanlaiset työtavat ovat tuottaneet päänvaivaa.
Taiteilijan näyttelyyn tulevien töiden restauroinnista vastannut Lauri Löfman kertoo, että pohdintaa piti tehdä muun muassa siitä, kuinka paljon luonnonmateriaaleja olisi syytä lähteä uusimaan.
– Lanu itse korjasi ja paikkasi toisinaan töitään, mutta päätimme, että aukot, taiteilijan kädenjälki ja tekotavat saavat näkyä.
Suurikokoista Elämää suomalaismetsissä -installaatiota pidettiin -40 asteen pakkasessa viikon ajan, ennen kuin se tuotiin näyttelytilaan.
– Perinteinen puhdistaminen olisi hajottanut sitä. Luonnonmateriaaleissa saattaa myös olla tuhohyönteisiä ja homeita, joten minimoimme riskin.
Muodonmuutoksia -näyttely avautuu yleisölle lauantaina.
Kesäkuussa Orimattilaan rakentuva Kevään kohina -teoskokonaisuus jatkaa Malvan Olavi Lanun juhlavuoden ohjelmaa osana Orimattilan taidemuseon kesänäyttelyä.
