Laukaassa on viime viikkoina mietityttänyt enimmäkseen yksi asia. Miksi kunta lähti miljoonilla mukaan rakentamaan naapurikunnan salibandyjoukkue Happeelle kotihallia, jota pyörittänyt Hirviareena Oy ajautui konkurssiin vain kolme kuukautta avajaisten jälkeen?
Jyväskyläläisen Happeen pitkäaikaiset talousongelmat olivat kaikilla tiedossa, seuraa oli haettu konkurssiin jo moneen otteeseen.
Nyt on myös käynyt ilmi, että Hirviareena ei ilmeisesti vastaa niitä tiloja, mitkä kunnanvaltuustolle aikoinaan esiteltiin ja mistä oli sovittu.
Laukaan kunta selvittää parhaillaan, onko sillä juridisia vaatimuksia Hirviareenan omistajalle, Leppävesiareena Oy:lle.
Lisäksi kunta tiedotti eilen, että areena siirretään kunnan hallintaan tästä päivästä lähtien. Joukko kunnanvaltuutettuja kuitenkin vaatii, että Hirviareenan haltuunotto ja sen riskit käsitellään valtuustossa perusteellisesti.
Mitä siis tapahtui?
Hirviareenan isähahmo on Happeen valmentaja ja entinen toiminnanjohtaja Pasi Kotilainen. Hän ajoi vuosia hallihanketta eteenpäin ja se oli hänen ideansa.
– Varmastikaan tätä hallia ei ilman minua olisi tullut, Kotilainen lataa.
Valmistunut ja konkurssiin ajautunut areena ei kuitenkaan ole sellainen, mistä on sovittu ja mikä on kunnanvaltuustolle aikanaan esitelty, hän sanoo nyt.
Happeen piti pyörittää halleja
Hallien pääasiallinen käyttäjä on naapurikunta Jyväskylän salibandyjoukkue Happee, joka on tunnettu omista, vaikeista talousongelmistaan. Happeen piti alun perin olla myös areenan operaattori ja pyörittää siellä miljoonabisnestä.
Hirviareena esiteltiin kunnalle monitoimiareenana, jossa voi järjestää monipuolisesti tapahtumia liikuntavuorojen ja salibandyturnausten lisäksi. Kunnanvaltuusto sai suunnitelmat eteensä kesäkuussa 2019.
Kotilainen oli itse lobbaamassa hallien suunnitteluaikana kuntapäättäjiä.
Hän kertoo, että Hirviareenalla piti olla esimerkiksi saunatilat, jotka puuttuvat nyt kokonaan, sekä mahdollisuus järjestää konsertteja ja messutapahtumia. Ravintolatoiminnassa piti olla erilainen varustus ja kuntosalista puuttui laitteita.
Kotilaisen mukaan hallista puuttuu myös paljon pukukoppeja verrattuna piirustuksiin, millä idea halleista ”kunnalle myytiin”.
– Jos ihan tarkkaa neliömäärää tuijotellaan, ne löytyvät tästä uudesta hallista, mutta käytännössä paljon on jäänyt pois. Nyt operaattori (Hirviareena Oy) joutui tekemään isolla euromäärällä hankintoja, että asioita oli ylipäänsä mahdollista toteuttaa.
Myös halleja kolme kuukautta pyörittäneen, konkurssiin menneen Hirviareena Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Seppälä kertoo yllättyneensä, kuinka paljon areenaan piti laittaa rahaa heti aluksi.
– Näyttötaulut, keittiöön investointeja, äänentoistoa, kalusteita, kaikkea semmoista. Kuntosali jäi kokonaan investoimatta, Seppälä kertoo.
Mistä sovittiin?
Entisen toiminnanjohtaja Kotilaisen mukaan Happee teki aikanaan virheen, kun se ei vaatinut halleista tarkempia sopimuksia. Happee luotti, että hallit tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä.
Valtuustolle esitellyt hallit piirrettiin ja suunniteltiin yhdessä Happeen ja Hirviareenan rakennuttaneen ja omistavan Leppävesiareena Oy:n kanssa.
Moni kuntapäättäjä näki jo alussa Hirviareenan riskit. Kunnanvaltuuston päätös halleista vuonna 2019 oli äänestystulokseltaan täpärä. Kunnanvaltuutetut ovat tehneet Hirviareenasta pitkin matkaa valituksia, kunta-aloitteita asioiden selvittämisestä ja tutkintapyyntöjä poliisille.
Kun viimeiset valitukset halleista kaatuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa syksyllä 2022, Leppävesiareena Oy toikin Kotilaisen mukaan yhtäkkiä Happeelle erilaiset suunnitelmat.
– Ei ollut se halli mitä me ajateltiin, eikä se mikä kunnanvaltuustolle myytiin.
Happee teki kirjallisen vastineen, mutta Leppävesiareena Oy vetosi Kotilaisen mukaan siihen, mikä oli kunnan vaatimustaso, eikä mitä operaattori olisi halunnut. Happee jyrättiin suunnitelmissa ja lopulta operaattoriksi tuli Hirviareena Oy salibandyseuran sijaan.
Kunta selvittää asioita
Kunnassa ollaan myös tietoisia väitteistä, joiden mukaan areena ei ole sellainen kuin kuntapäättäjille luvattiin.
– Minulla on sellainen käsitys, että se on erilainen kuin mitä valtuusto päätti, sanoo Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Suomala (kesk.).
Hallien poikkeavuus alkuperäisestä sekä väitteet kunnan esittämästä vaatimustasosta ovat selvityksessä, samoin se, onko kunnalle jätetty kertomatta asioita.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan käsityksen mukaan Happee on valittanut hallit omistavan ja rakennuttaneen Leppävesiareena Oy:n uusista piirustuksista vuonna 2023. Valituksesta olisi voinut paljastua, että uusilla piirustuksilla halli ei ole kannattava.
Suomalan mukaan näyttää siltä, että Leppävesiareena Oy:n omistajat Jaakko Kurikka ja Jouni Tikka eivät ole tuoneet Happeen näkemyksiä kunnan tiedoksi. Sen sijaan kunnalta on kysytty, mikä on kunnan vaatimustaso halleille, ilman että kunta on tiennyt, mitä Leppävesiareena Oy:n ja Happeen välillä on puhuttu.
Suomala ei voi täysin varmasti vahvistaa tapahtumien kulkua, ennen kuin nyt käynnissä olevat selvitykset valmistuvat. Hänen käsityksensä on kuitenkin yhtenevä Happeen Kotilaisen kanssa.
Yle ei tavoittanut useista pyynnöistä huolimatta Jaakko Kurikkaa vastamaan kysymyksiin. Jouni Tikka vastasi tekstiviestitse hallien olevan kuten on sovittu. Hän ei kommentoinut, milloin tai kenen kanssa asioista on sovittu.
Kunnan virhe
Kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan kunnan suurin virhe on ollut se, että Hirviareena kilpailutettiin urakkamallilla, jossa yhtäaikaa kilpailutettiin operaattori, eli alun perin urheiluseura Happee, ja kiinteistö-investori, eli hallit nyt omistava Leppävesiareena Oy.
– Mitä Happee, Kurikka ja Tikka (Leppävesiareena Oy:n pääomistajat) ovat keskenään sopineet, siitä osa on paperilla ja osa ei.
Kunta ei siis tarkalleen tiedä, mitä halleista on aikanaan sovittu.
– Miten sanoisin sen kauniisti, kannattaa se tarkistaa, Suomala sanoo.
Suomalan mukaan seuraavaksi kunta ottaa ulkopuolisen tekijän selvittämään rakennustekniset asiat.
– Esimerkiksi kun Hirviareena on aikoinaan myyty monitoimiareenana, niin onko sen akustiikka sellainen, että siellä voi edes pitää musiikkitapahtumia.
Kunta oletti saavansa operaattorilta eli Happeelta maksut itselleen, jotta voisi maksaa edelleen päävuokralaisena vuotuista vuokraa kiinteistöyhtiölle.
Tämä ratkaisu johti siihen, että kunta on nyt alkuperäisistä kolmesta tahosta yksin taloudellisen riskin kantaja. Salibandyseura Happee muuttui operaattorista asiakkaaksi, operaattori Hirviareena on konkurssissa ja hallit omistava Leppävesiareena Oy saa vuodessa 750 000 euroa vuokraa kunnalta.
Myös Happeen Kotilainen on pettynyt erityisesti siihen, että yhteistyö rahoittajien kanssa ei tuottanut seuralle mitä toivottiin.
– Lopulta käytännössä ainut, jolla ei ollut riskiä oli Leppävesiareena Oy. Käytännössä me tehtiin heille iso tilipussi ilman vastinetta.
Miksi koko areena tehtiin?
Laukaa ajautui hankkeeseen entisen kunnanjohtajan Jaakko Kiiskilän ja Happeen Pasi Kotilaisen tapaamisessa vuosia sitten, tarkkaa vuotta kumpikaan ei enää muista.
Kysyttäessä, miksi kunta lähti miljoonilla mukaan konkurssiin ajautuneeseen kotihalliin talousvaikeuksista kärsivälle naapurikunnan salibandyjoukkueelle, Kiiskilä vetoaa yhteisesti kunnassa sovittuihin asioihin.
– Liittyi siihen taajaman kehitykseen, liikuntapaikkojen kehittämiseen ja lähti sieltä yhteisesti sovituista kuntastrategian linjoista.
Tarkoitus oli synnyttää vetovoimaa kunnan alueelle.
Kiiskilä ottaa hallin nykytilaan varovasti kantaa ”puurokattilan kiehuessa”. Hän lähti kunnanjohtajan tehtävistä jo viisi vuotta sitten, eikä ole ollut mukana enää Hirviareenaa rakennettaessa.
– Huono juttu, jos on talousvaikeuksia. Toivottavasti löytyy mahdollisimman hyvä keino saada homma toimimaan. Ei se vetovoima varmaan ole mihinkään kadonnut.
Hirviareenan isähahmo Pasi Kotilainen on talousvaikeuksista huolimatta yhä ylpeä halleista.
Areena on hänestä hyvä pelipaikka Happeelle ja hänen alkuperäinen tavoitteensa parantaa Keski-Suomen huonoja salibandyn pelimahdollisuuksia toteutui.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Suomala tiivistää näkemyksensä Hirviareenasta ytimekkäästi.
– Olisi voinut jäädä tekemättä.
