Juomayhtiö ilmoitti lähtevänsä Valko-Venäjältä vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Olvi on kuitenkin jatkanut liiketoimiaan.
Olvin julkistettua alkuvuoden tuloksensa elokuussa nousi yhtiötä kohtaan julkista kritiikkiä. Syynä oli se, että juomajätti takoo edelleen huomattavaa voittoa Valko-Venäjän toiminnoillaan.
Olvi ilmoitti lähtevänsä Valko-Venäjältä jo vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Valko-Venäjä on tukenut Venäjää sodassa.
Yhtiön toimitusjohtaja Patrik Lundell myöntää tilanteen olevan hankala. Olvin mukaan Valko-Venäjä muutti lainsäädäntöään vuoden 2022 lopussa kieltäen länsimaisessa omistuksessa olevien osakkeiden myymisen.
– Myyntiprosessi laitettiin kyllä käyntiin ja sitä työstettiin ensimmäiset puoli vuotta tehokkaasti. Sitten muuttui lainsäädäntö myymisen ja sittemmin myös osinkojen kotiuttamisen suhteen.
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa Olvin tulos oli 42,2 miljoonaa euroa, josta 16,6 miljoonaa euroa kerättiin Valko-Venäjältä. Maassa toimii Olvin tytäryhtiö Lidskoe Pivo, joka työllistää 840 henkilöä.
Lundell korostaa, että Valko-Venäjällä kaikki liiketoiminta tapahtuu yhtiön omalla paikallisella kassavirralla. Myös kaikki konsernin vienti Venäjälle lopetettiin keväällä 2022.
Aikooko Olvi olla jatkossa aktiivinen Valko-Venäjän toimintojensa myymisessä?
– Toimenpiteistä kerrotaan aina sitä mukaa, kun niissä on päästy eteenpäin. Tällä hetkellä ei ole uutta kerrottavaa.
Joko Valko-Venäjä on muodostunut yhtiölle mainehaitaksi?
– Kyllähän aihe aina herättää keskustelua ja mielenkiintoa. Itse olen pitänyt siitä, että on voitu käydä keskustelua hyvin loogisesti ja asianmukaisesti.
Valko-Venäjää ei koeta Venäjän kaltaiseksi mainehaitaksi
Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, että ulkomaisia yrityksiä on lähtenyt Valko-Venäjältä varsin vähän verrattuna Venäjältä poistuneiden määrään.
Merkittävin syy hänen mukaansa on siinä, että kuluttajat eivät ole yhtä kriittisiä Valko-Venäjän suhteen. Siksi myöskään yritykset eivät koe mainehaittaa yhtä suureksi ja paine liiketoimintojen myymiseen on vähäisempi.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio tunnistaa Olvin vaikeudet. Hänen mukaansa kyseessä on yleinen eurooppalainen ongelma.
– Sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä ulkomaisten yritysten maasta lähteminen on tehty hallinnollisilla toimenpiteillä mahdollisimman hankalaksi.
Suomalaisten yritysten aktiivisuudesta Valko-Venäjän markkinoilla ei kellään toimijalla ole tarkkaa kokonaiskuvaa.
Ulkoministeriön Itä-Euroopan yksikön päällikkö Sirpa Oksanen kuvailee maata toimintakulttuuriltaan epävarmaksi. Kokonaiskuvaa suomalaisten liiketoiminnasta Valko-Venäjällä on nykyisellään hankala hahmottaa.
Valko-Venäjä ei ole houkutteleva maa eurooppalaisille yrityksille.
– Maan vilpilliset vaalit vuonna 2020 vähensivät liikemaailman kiinnostusta siellä toimimiseen, ja sama kehitys on jatkunut.
