Pääministeri Petteri Orpon mukaan mahdollinen yhteisvelka pitää käyttää puolustukseen maissa, joissa on tarve ja uhka.
BRYSSEL Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korostaa, että jos EU ottaa puolustusmenoihin yhteislainaa, raha on käytettävä siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Tämä viittaa varsinkin EU:n itärajan valtioihin kuten Suomeen.
Suomen pitää olla saamapuolella puolustusrahojen jaossa, Orpo korosti. EU-johtajat pohtivat EU:n puolustuksen vahvistamista epävirallisessa huippukokouksessa.
Vaihtoehtoja pitää hänen mukaansa punnita avoimesti, jotta eurooppalaista puolustusta saadaan vahvistettua nopeasti.
Rahoista ei ole päätetty, mutta puolustukseen saattaa kulua satoja miljardeja euroja.
EU:n nykyisestä budjetista ei jaettavaa löydy ja seuraava budjettikausi alkaa vasta vuonna 2028.
Hallitus linjasi perjantaina EU-ministerivaliokunnassa, että Suomi on avoin keskustelemaan erilaisista rahoitusratkaisuista puolustukseen. Se tarkoittaa, että hallitus on valmis myös ottamaan yhteisvelkaa.
– Tämä on niin eksistentiaalinen kysymys, olemassaolon kysymys Suomelle, että meillä on riittävä puolustus ja näistä asioista nyt neuvotellaan.
Mitään esityksiä yhteisvelasta ei ole. Orpo kaavailee, että EU voisi perustaa yhteislainalla yhteisen rahaston.
Koronan elpymisvälineen tapaista yhteisvelkaa hallitus ei Orpon mukaan halua.
Käytännössä erona olisi kuitenkin lähinnä käyttötarkoitus, niin että raha suunnattaisiin puolustukseen. Elpymisrahaa jaettiin hänen mukaansa sinne tänne ampuen.
”Tekemättömyyksiä ei paikata”
Puolustuksensa retuperälle jättäneiden maiden ei kuulu paikata vajausta yhteislainalla, Orpo linjasi. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Nato-maat, joiden puolustusmenot eivät täytä vaadittua kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Me ei olla rakentamassa sellaista elementtiä, jolla paikataan joidenkin tekemättömyyksiä.
Puolustukseen panostamisen pitää hänen mukaansa perustua tarpeeseen ja uhkaan.
– Meillä on erittäin vahvat reunaehdot ja näkemykset siitä, että millaista rahoitusta ja mihin sitä voisi käyttää.
Muiden yhteisvelkaa vastustavien maiden kanta ei vaikuta lieventyneen.
Hollanti vastustaa tiukasti yhteisvelkaa. Maa myöntyi tukemaan elpymispaketin yhteisvelkaa vain siitä syystä, että se huomasi jääneensä yksin, kun Saksa kääntyi kannattamaan pakettia.
Saksassa ei tapahdu suuria liikahduksia ennen parlamenttivaaleja.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson suhtautui kokouksessa nihkeästi yhteisvelkaan.