– Tarvitsemme vision, jossa Eurooppa on 5–10 vuoden kuluessa vahvempi Naton eurooppalainen pilari. Tässä onnistuminen takaa riippumattomuutemme ja turvallisuutemme, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) tänään eduskunnassa antaessaan ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta.
Visio tarkoittaa omia vahvoja maavoimia, vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, yhteisesti koordinoituja hankintoja sekä Euroopan suorituskyvyn puutteiden paikkaamista sekä puolustuskyvykkyyksien vahvistamista, Orpo sanoi.
Pääministeri kertoi, että EU:n komission odotetaan julkaisevan Valkoisen kirjan Euroopan puolustuksen vahvistamisesta ensi viikolla.
– Odotamme, että siinä viitoitetaan selvä tie Euroopan puolustuksen kehittämiselle. Meidän täytyy pistää Euroopan ja Suomen puolustus nyt kuntoon, Orpo sanoi.
Orpo: Suomi ei lähetä sotilaita Ukrainaan
Viime viikolla järjestetty, Suomen koolle vaatima EU:n huippukokous oli Orpon mukaan Euroopan ”ryhtiliike”.
– Kokouksen myötä Euroopan yllä ollut savu hälveni. Annoimme ennen muuta poliittisen viestin, että Ukraina on yksi meistä, Orpo sanoi.
Orpon mukaan kokous ei jäänyt sanahelinäksi.
Komissio sai mandaatin tehdä esityksen eurooppalaisen puolustuksen ja puolustusteollisuuden kehittämiseksi.
Kokouksessa vahvistettiin myös EU-maiden valmius osallistua Ukrainan turvatakuiden antamiseen.
Keskustelussa pääministeri Orpo sulki pois sen, että Suomi lähettäisi sotilaita rauhanturvaajiksi Ukrainaan.
– Rajamaana emme voi antaa heitä täältä pois ja toisaalta on riskialtista, jos suomalaiset sotilaat olisivat riskissä joutua konfliktiin naapurimaan sotilaiden kanssa.
Orpo: EU:n huippukokous tunnusti itärajan erityisen merkityksen
Orpo kehui myös Suomen aikaansaannoksia huippukokouksessa.
Suomen aloitteesta komissiota pyydettiin nopeuttamaan Ukrainalle annettavan tuen maksamista tänä vuonna.
Huippukokouksen päätelmiin kirjattiin myös itärajan erityinen asema Euroopan puolustuksessa, Orpo kertoi.
Orpo edellytti, että eurooppalainen uusi puolustusraha käytetään siellä missä Eurooppaa puolustetaan tai sellaisiin puolustuskykyihin, joilla puolustetaan laajemmin Eurooppaa.
– On tärkeä varmistaa, että eurooppalaiset ratkaisut tuovat aitoa lisäarvoa Euroopan puolustamiseen sekä hyödyttävät Suomea ja muita etulinjan maita, jossa tarve on ilmeisin.
Yhdysvallat yhä tärkein liittolainen
Orpon mukaan presidentti Donald Trumpin puhelu presidentti Vladimir Putinille helmikuussa sysäsi liikkelle prosessin, jonka lopputulema on vielä sumun peitossa.
– Suomi ja EU ovat panostaneet pitkään vahvaan suhteeseen Yhdysvaltoihin. Se on yhä keskeisin kumppanimme, Orpo vakuutti.
Orpon mukaan Euroopan on tehtävä kuitenkin valinta: annammeko muiden kirjoittaa tulevaisuutta vai kirjoitammeko sitä itse.
– Suomen tavoite, kestävä ja oikeudenmukaiden rauha Ukrainaan, ei ole hävinnyt mihinkään, Orpo sanoi.
SDP: Kansalaiset pidettävä mukana varustautumisessa
Pääministerin ilmoituksen jälkeen eduskunta keskusteli aiheesta.
Oppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen vaati, että kansalaiset on pidettävä aseellisen varustautumisen mukana uudella yhteiskuntasopimuksella, joka turvaa kansalaisten arjen hyvinvoinnin.
– Muutoin me saamme vastaamme opposition, kansalaiset marssimassa eurooppalaisilla kaduilla. Tähän meillä ei ole varaa, Tuppurainen sanoi.
Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdotti, että hallitus nostaisi puolustusmäärärahoja jo tämän kevään kehysriihessä. Hän ennakoi sitä, että Nato nostaa puolustusmenojen vaatimustaan ainakin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta kesän huippukokouksessa.
– Eikö hallituksen kannattaisi tulevassa kehysriihessä iskeä sinne pohjiin tuo kolme prosenttia, niin se helpottaisi puolustussuunnittelua, Kaikkonen sanoi.
Oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kehotti Suomea etsimään luovia ratkaisuja Venäjän jäädytettyjen varojen ohjaamiseksi Ukrainan tukemiseen.
Hallituspuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä torjui yhteisvelan EU-maiden puolustuksen vahvistamiseksi.
– Se ei vaadi yhteisvelkaa, vaan sitä että jokainen maa huolehtii velvoitteistaan.
Viime aikoina useita turvallisuuskokouksia
Viime viikolla pidettiin EU:n ylimääräinen huippukokous, jossa käsiteltiin muun muassa 800 miljardia euron ohjaamista jäsenmaiden puolustukseen.
Tällä viikolla Pariisissa kokoustivat Euroopan maiden sotilasjohtajat. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita.
Helmikuun puolivälissä Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjesti kaksi Ukrainaa koskevaa kokousta.
Uutista päivitetään
