Huoli pumppuvoimaloista on saanut kemijärveläiset liikkeelle. Lähes 300 kaupunkilaista vaatii, että pumppuvoimaloista järjestetään kunnallinen kansanäänestys.
Kolme yhtiötä suunnittelee Kemijärvelle yhteensä neljää pumppuvoimalaa.
Kemijärven hallintojohtaja Marjo Säärelä vahvistaa, että aloite kansanäänestyksestä etenee. Se käsitellään pikimmiten kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka tekee päätöksen siitä, järjestetäänkö kunnallinen kansanäänestys vai ei.
– Aloite otetaan valmisteluun jo seuraavassa tai sitä seuraavassa hallituksen kokouksessa, josta se etenee valtuustoon, Säärelä kertoo.
Kuntalain mukaan aloite kansanäänestyksestä on käsiteltävä, kun sitä vaatii yli neljä prosenttia yli 15-vuotiaista kuntalaisista.
Kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia. Niiden tulokset antavat luottamushenkilöille lisätietoa päätöksenteon tueksi. Lopullisen päätöksen asiasta, kuten nyt pumppuvoimaloista tekee lopulta valtuusto.
Pumppuvoimalat tarvitsevat kunnan hyväksynnän esimerkiksi kaavoituksen vuoksi.
Kansanäänestys olisi toteutuessaan harvinainen Suomessa
Suomessa laki kunnallisesta kansanäänestyksestä on ollut voimassa 1990-luvulta saakka. Tänä aikana Suomessa on toteutettu 63 neuvoa-antavaa äänestystä. Yleensä valtuusto on päätynyt samalle kannalle kuin äänestystulos, mutta 11 tapauksessa valtuuston päätös on ollut äänestystuloksen vastainen.
Eniten kansanäänestyksiä on järjestetty kuntaliitoksista. Pumppuvoimaloiden kaltaisista yksittäisistä asioista on äänestetty harvoin.
Viimeksi sellainen on järjestetty vuonna 2006, jolloin Hämeenkyrössä äänestettiin, pitäisikö valtuuston mahdollistaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen kuntaan. Ei-kanta voitti, mutta kunnanvaltuusto päätti toisin.
Myös Suomen ensimmäinen kunnallinen kansanäänestys vuonna 1991 koski yksittäistä päätöstä, kun Tuusulassa äänestettiin Järvenpääntien leventämisestä.
Kansanäänestys olisi raskas toimenpide
Kansanäänestys on töisevä ja järeä toimenpide osallistaa kuntalaisia päätöksentekoon, sillä äänestys täytyy järjestää samaan tapaan kuin vaikkapa kuntavaalit: määrättyjä lakeja tarkasti noudattaen.
Äänestysten järjestäminen vaatii suunnittelua ja ajoitusta. Kunnan pitää tehdä viralliset ilmoitukset sekä järjestää äänestyspaikat ja ääntenlaskijat. Lisäksi äänestäjille pitää tiedottaa oikeudesta osallistua äänestykseen.
Joskin kansanäänestys voidaan toteuttaa myös kirjeäänestyksenä.
Kuntaliiton johtava asiantuntija Ville Nieminen toteaa, että nykyisin kunnissa voidaan tiedustella kuntalaisten mielipidettä monella muullakin tavalla kuin virallisella kansanäänestyksellä, johon saavat osallistua vain äänioikeutetut.
– Totta kai kansanäänestys on kattava siinä mielessä, että kaikki äänioikeutetut pääsevät osallistumaan, mutta kunnissa tehdään paljon kyselyitä. Kuntalaisille voidaan järjestää myös työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.
Marjo Säärelä on samoilla linjoilla Niemisen kanssa.
– Mielipidekysely on kevyempi tapa selvittää kaupunkilaisten ajatuksia.
Kansanäänestys ei ehtisi huhtikuun kuntavaaleihin
Kunnallinen kansanäänestys olisi näppärä järjestää esimerkiksi kunta- ja aluevaalien yhteydessä, jolloin ihmiset ovat muutenkin äänestystunnelmissa.
Kemijärven kohdalla tämä ei ole enää mahdollista, sillä kunnanvaltuuston täytyy päättää äänestyksestä viimeistään 90 päivää ennen vaaleja. Kunta- ja aluevaalit ovat tätä aiemmin, 13. huhtikuuta.
Muuna ajankohtana järjestettävässä kansanäänestyksessä riittää, että päätös tehdään 60 päivää aikaisemmin.
Olisiko kansanäänestyksen järjestämisessä mitään järkeä näin lähellä kuntavaaleja, jolloin äänestäjät voivat jokatapauksessa kannattaa sellaista ehdokasta, jolla on itseä miellyttävä asenne pumppuvoimaloita kohtaan?
– Pumppuvoimalapäätös on vain yksittäinen asia. Kunnissa tehdään paljon muitakin päätöksiä, Ville Nieminen toteaa.
Pumppuvoimaloista olisi haittoja ja hyötyjä
Pumppuvoimala-kansanäänestystä ehdottanut kemijärveläinen Sirpa Iivari kritisoi pumppuvoimaloita niiden aiheuttamien haittojen takia.
Aloitteen mukaan Ailangantunturille ja sen ympäristöön kaavaillut pumppuvoimalat aiheuttavat haitallisia vaikutuksia laajasti vesistöihin, kuten puroihin, lähteisiin, sivuvesiin sekä itse Kemijärveen ja Kemijokeen. Lisäksi voimaloilla olisi vaikutuksia Kemijärven virkistyskäyttöön sekä ammattikalastukseen.
Lisäksi aloitteen mukaan Ailangantunturin alueella ei ole tehty riittävästi inventointeja saamelaisten kulttuuriperinnöstä.
Kemijärvellä pumppuvoimalaa puoltavissa puheenvuoroissa on painotettu, että kunta hyötyy hankkeista rahallisesti.
Toisaalta valtionosuusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa epävarmuutta. Aloitteen allekirjoittajat pelkäävät, että huomattava osa verotuloista valuu muualle. Aloitteessa myös työllistämisvaikutuksia pidetään vähäisinä.
Rakennusurakoiden pelätään menevän ulkomaisille alihankkijoille tai kunnan ulkopuolisille tahoille. Valmiin laitoksen epäillään työllistävän kunnassa vain muutaman työntekijän.