Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Syksy, klapivarasto täydennyksineen, tekee jälleen tuloaan ja palauttaa monelle sähkölämmittäjälle mieleen etenkin tammikuun ensimmäisen viikon sähkön hirmuhinnat. Korkeimmillaan verollinen kilowattitunti maksoi yli kaksi euroa.
Voiko sama toistua?
Ennustajanviitan ottaa harteilleen Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa.
– Pidän saman toistumista erittäin epätodennäköisenä.
Perustelun Salomaa aloittaa säästä.
– Viime talven tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä ja varsinkin se ensimmäinen viikko. Sellainen talvi toistuu joidenkin arvioiden mukaan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Todennäköisesti meillä on siis ensi talvena lauheampaa.
Pitkän vähätuulisen pakkasjakson sijaan onkin todennäköisempää, että tuulee.
Kaiken lisäksi lapoja tuulienergian kiinniottamiseksi on tulevana talvena selvästi viime talvea enemmän. Tuulivoiman kapasiteetti on Fingridin mukaan jo yli 7600 megawattia – jos kaikki pyörisivät täysillä, tehoa olisi yli neljän Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran.
– Talvikaudella tuulee yleensä eniten. Tuulivoiman lisääntyminen on siten merkittävä ja myönteinen asia, vaikka emme tiedä tuuleeko juuri silloin kun kysyntää on eniten, hän sanoo.
Sähkömarkkinoilla nähtiin erikoisia tilanteita
Tammikuun ensimmäisen viikon hintapiikkiä lisäsivät pakkasen lisäksi erilaiset vikaantumiset tuotantolaitoksissa eli juuri pahimmalla hetkellä. Salomaan mukaan moinen tuli tuotantolaitoksille sen verran kalliiksi, että sen ei haluta toistuvan.
– Varmasti niistä on opittu. Nyt osataan varautua.
– Jos sähköntuottaja ei pysty tuotantoon juuri silloin, kun sähkö on todella kallista ja hän on sitoutunut myymään sähköä markkinoille, niin hän joutuu ostamaan sen sähkön silloin todella kalliilta toisilta tuottajilta. Se on erittäin epätoivottava tilanne ja sellaisia pyritään välttämään.
Myös sähkömarkkinoilla toimiville viikko oli opettava.
Markkinoilta sähköä ostaneet olettivat, että sähköä kuluu edellispäivien tapaan päivä päivältä enemmän myös huippupäivänä eli viidennen päivän perjantaina. Kun pörssisähkön hinnat perjantaille julkistettiin torstaina iltapäivällä, alkoivat kotitaloudet, yritykset ja teollisuus säätää kulutustaan viimeistään silloin toden teolla.
Sähkön kulutus vähentyi perjantaina lopulta ennustetusta keskimäärin 800 megawattia eli Olkiluodon ykkösreaktorin tehon verran.
Mallinnuksia on vastaisen varalle säädetty, uskoo Salomaa.
– Silloin saatiin kyllä markkinoille melkoinen oppitunti. Sähkönkuluttajat yllättivät sähkönmyyjät vähentämällä kulutustaan enemmän kuin myyjät olivat mallinnuksiensa perusteella odottaneet. Sähköä ostettiin siis liikaa, ja sitä kautta meille toteutui turhan kallis sähkön hinta.
Oppia eri säästötavoista ja kikoista tuli taatusti myös sähkönkäyttäjille.
Joustoa siis löytyi, kun hinta paisui, ja etenkin heiltä joihin se koviten iski eli pörssisähkö- ja joustosopimusasiakkailta. Heidän osuutensa oli tuolloin noussut yli 30 prosenttiin sähkösopimusasiakkaista.
– Se on huomattu, että juuri nämä asiakkaat sopeuttavat kulutustaan sähkön hintaan ja ajoittavat sitä edullisemmille tunneille. Se on yksi tärkeä apu huippukulutustilanteessa, Salomaa sanoo.
Joustoa ja säätöä tarvitaan lisää
Teollisuuden, yritysten ja kotitalousten joustokykyä ääritilanteissa tarvitaan edelleen, sillä vikaantumiset, tuulettomuus ja pakkanen yhtäaikaa ovat ainakin toistaiseksi Suomelle hankala yhtälö.
Halvan sähkön varastointi kalliita hetkiä varten akkuihin ja sähkökattiloihin on kuitenkin jo lisääntynyt. Pumppuvoimaloita ja pienydinvoimaloitakin on suunnitelmissa.
Suomen varsinaiset edullisen tuotannon ”säätövarastot” ovat kuitenkin kotimaisissa ja Pohjois-Ruotsin vesivoimaloissa.
Talvella 2026 ruotsalaisen vesivoiman pitäisi olla Suomen käytössä entistä tehokkaammin ja sen odotetaan tasoittavan myös pörssisähkön hintaa.
– Ensi vuoden aikana valmistuu uusi sähkönsiirtoyhteys Suomen ja pohjoisimman Ruotsin välille. Se on ehkä kaikkein suurin muutos mitä lähivuosina tapahtuu ja nimenomaan asiakkaan eduksi, Salomaa sanoo.
Kyseinen Aurora Line lisää merkittävästi siirtokapasiteettia sekä Suomesta Ruotsiin että Ruotsista Suomeen.
– Runsaan tuulen aikana Suomesta voidaan siirtää enemmän sähköä Ruotsiin, jolloin heidän ei tarvitse kuluttaa vesivarastojaan. Kun meillä puolestaan tuulee vähän, saamme heiltä enemmän vesivoimaa käyttöömme. Lisäksi etenkin kovalla pakkashetkellä, kun on yhtäkkiä kova tuotannon tarve, sähköä on mahdollista tuoda enemmän naapurimaista, Salomaa sanoo.
Ensi talvenakin epäilemättä tulee silti olemaan sähkölaskua paisuttavia kalliita tunteja ja päiviä, vaikka hirmuiset yli euron tai kahden kilowattitunninhinnat eivät toteutuisikaan.
Alla voit kokeilla, miten veden käyttö ja huonelämpötilan laskeminen vaikuttavat sähkölaskuusi. Kone perustuu valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan laskukaavoihin. Tätä ja muitakin laskureita esitellään tarkemmin tässä viime tammikuussa julkaistussa jutussa.
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
