Vanhempien tulot ovat vahvasti yhteydessä siihen, mihin elämä vie kolmekymppisenä. Lapsuuden perheen tulotasolla on yhteys myös siihen, kuinka moni kuolee 30 ikävuoteen mennessä.
Tämä selviää tutkimuksesta, joka tehtiin vuosina 1981–1989 syntyneistä suomalaisista.
Vuonna 1989 syntyneillä kuolleisuus 30. ikävuoteen mennessä oli korkeimman tuloluokan perheistä tulevilla noin puoli prosenttia ja matalimpien tuloluokkien lapsilla noin prosentin.
Ero kuolleisuudessa oli siis lähes kaksinkertainen.
– Kyllä tuossa nähdään selkeä trendi. Jos kuolleisuutta olisi mitattu myöhemmin, niin todennäköisesti erot kasvaisivat, Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari sanoo.
Onko lapsi 30 vuotta täyttäessään työtön? Onko hänellä puolisoa? Onko hän valmistunut toiselta asteelta tai saanut lapsia?
Katso alla olevasta grafiikasta, miten lapsuuden perheen tulot ovat yhteydessä 30-vuotiaiden pariutumiseen, lasten saantiin, koulutukseen, työttömyyteen ja kuolleisuuteen.
Tässä jutussa käsitellään vain vuonna 1989 syntyneitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin perheen tuloja, kun lapsi oli 15-vuotias ja lapsen elämän eri osa-alueita, kun hän oli täyttänyt 30 vuotta.
Max Planck väestötieteen instituutin tutkijan Aapo Hiilamon mukaan tulokset ovat olleet samansuuntaiset kaikilla tutkimuksen ikävuosilla.
Vanhempien työttömyys on riski lapsen työttömyydelle
Vuonna 1989 syntyneet ovat kahden laman lapsia. Yksi heistä on Espoossa kasvanut Ossi Berg, 35, jolle muistot lamasta ovat painuneet vahvasti mieleen.
– Muistan, kun söin makaronia ketsupilla. Silloin tuntui tosi hyvältä, kun voitimme arpajaisissa keksipaketin, Berg muistelee.
1990-luvulla perhepalveluista karsittiin ja koulujen rahoitusta supistettiin.
Laman jälkeen Bergin perheen taloudellinen tilanne koheni nopeasti. Hän kertoo kasvaneensa opettaja-äitinsä kanssa omistusasunnossa Espoossa.
Väestöliiton Ristikarin mukaan perheen hyvä tulotaso sekä vanhempien koulutustaso suojaavat lasta epätoivotuilta tilanteilta. Lamat ja leikkaukset eivät osu yhtä pahasti varakkaiden perheiden lapsiin.
Berg tunnistaa tutkimuksen tulokset omasta elämästään.
– Kyllä se oli ihan itsestäänselvää, että suuntaan lukioon ja yliopistoon.
Lapsuuden tuloilla on selvä yhteys elämään kolmekymppisenä: monesti mitä köyhemmästä perheestä tulee, sitä useampi on työtön tai sinkku. Lapsuuden köyhyydellä on yhteys myös siihen, onko lapsi 30 vuotta täytettyään kouluttautunut toisella asteella.
Yhteys on selvä toiseenkin suuntaan. Karkeasti sanottuna: mitä rikkaammasta perheestä on, sitä useammin lapsi on valmistunut toiselta asteelta, käy töissä, on avo- tai avioliitossa.
Hiilamo ja Ristikari huomauttavat, että tutkimuksessa selvitettiin nimenomaan perheen tulojen ja aikuisuuden osa-alueiden yhteyksiä – ei vaikutuksia.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi asuinalueen keskimääräisen tulotason ja lapsen koulukavereiden perheiden tulotason yhteyttä yksilön elämään kolmikymppisenä. Niiden yhteys ei ollut yhtä selkeä kuin vanhempien tulojen yhteys.
Berg kokee, että hänen lapsuutensa elämäntyylillä on ollut vaikutus hänen nykyisiin elintapoihinsa. Berg kertoo 15-vuotiaana matkustelleensa maailmalla ja harrastaneensa aktiivisesti.
– Mun mielestä mun nuoruuden elintaso on määrittänyt sellaisen tavoitetason, joka on mahdollistanut, että oon voinut aikuisena ylittää lapsuuteni maailman elintason, Berg sanoo.
Miten perheen tulot voivat vaikuttaa siihen, miten joku elää 30-vuotiaana? Ristikari vastaa kysymykseen vähävaraisuuden näkökulmasta.
Köyhyys lisää stressiä.
Stressi heikentää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Stressi kaventaa tulevaisuuden näkymiä ja heikentää vanhemman toimintakykyä.
Jos lapsella tunnistetaan esimerkiksi tarvetta tuelle, sen saaminen ei ole vaivatonta.
Mitä enemmän eriarvoisuutta, sitä enemmän perhe vaikuttaa
Viime vuosina on puhuttu paljon yhteiskunnan eriarvoistumisesta, polarisaatiosta.
Tutkimuksessa tehty havainto on, että eriarvoisuuden kasvu heijastuu erityisesti alemman tuloluokan perheiden lasten elämänpolkuun.
– Se on huolestuttava tulos. Jos haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet, niin ei ole hyvä, että perheen tulotaso määrittää enemmän kuin aikaisemmin, Ristikari sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
