Oululainen Emma Päkkilä ja hänen saksalainen puolisonsa päättivät keväällä lähteä kartoittamaan, millaista asuntolainaa he saisivat yhdessä.
Päkkilä lähetti sähköisiä lainahakemuksia useampaan pankkiin.
Suunnitelmissa tuli kuitenkin nopeasti seinä vastaan.
Päkkilä oli jo varannut ajan oman pankkinsa S-Pankin konttorista ja oli virkailijan kanssa puhelinyhteydessä tapaamisen yksityiskohdista.
– Kerroin, ettei puolisoni osaa suomea ja virkailija totesi, ettei tapaamista sitten kannata järjestää. Syyksi sanottiin, että pankki tarjoaa palveluita vain suomeksi ja ruotsiksi, Päkkilä sanoo.
Pariskunnan ajatuksena oli joko ottaa laina nyt tai jatkaa vielä säästämistä niin, että puoliso liitetään toiseksi omistajaksi Päkkilän ASP-tilille.
Päkkilän mukaan pankkivirkailija kertoi, että koska puoliso ei osaa suomea eikä ruotsia, pankki ei voi varmistua siitä, että hän ymmärtää lainan ehdot. Näin ollen ASP-tilejä ei voisi yhdistää eikä lainaa myöntää.
– Virkailijalle ei myöskään käynyt, että olisimme tulleet paikalle tulkin kanssa tai käännättäneet tarvittavat asiakirjat omaan laskuumme. Hän sanoi, että tämä on S-pankin linjaus, Päkkilä sanoo.
Päkkilä kertoo ymmärtävänsä pankin perustelun siitä, että asiakkaan on ymmärrettävä, mihin nimensä laittaa. Sitä hän ei kuitenkaan ymmärrä, miksi tulkin mukaan ottaminenkaan ei käynyt.
– Asioinnista jäi tosi huono mieli. Tuntui, että virkailijan sävy muuttui tylyksi heti, kun mainitsin puolisoni kielitaidon puutteesta. Kuitenkin S-pankin sivuilla lukee, että vieraskieliset voivat asioida oikeustoimikelpoisen, kielitaitoisen henkilön kanssa.
Samansuuntaisen viestin Päkkilä sai myös Säästöpankki Optiasta. Sielläkin lainaneuvottelusta kieltäydyttiin puolison kielitaidon puutteeseen vedoten.
S-Pankilla on tiukka kielitaitovaatimus
S-Pankista vahvistetaan, että pankilla todella on lainanotossa kielitaitovaatimus.
Lähtökohtaisesti vakuudellista lainaa ei voi pankista hakea vieraalla kielellä edes tulkin avustuksella.
– Luottosopimus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää, että asiakas varmasti ymmärtää mihin hän sitoutuu. Asiakkaan oikeusturva varmistetaan, kun hän ymmärtää tekemänsä sopimuksen sisällön, kertoo S-Pankin asiakashallinnasta vastaava johtaja Henna Koski sähköpostitse.
Pankki ei suoraan kommentoi yksittäistä asiakastapausta. Kosken mukaan kuvaillussa tilanteessa virkailija on kuitenkin tulkinnut ohjetta liian tiukasti. Kielitaitovaatimuksesta voidaan joustaa, jos kaksi henkilöä ottaa lainan yhdessä ja toinen on kielitaitoinen.
– Tällöin toinen lainanottajista hoitaa asiakirjojen kääntämisen ja vakuuttaa, että toinen osapuoli on tietoinen ja ymmärtää, mitä laina- ja panttausehdoissa sanotaan. Pahoittelemme, että väärintulkinta on päässyt syntymään, Koski kirjoittaa.
Yksin lainan hakeminen ei kuitenkaan onnistu, jos hakija ei osaa Suomen virallisia kieliä.
Kosken mukaan kielitaitovaatimus ei ole yhtä jyrkkä peruspankkipalveluiden, kuten verkkopankin tai maksukorttien osalta. Ne asiakas saa käyttöönsä, jos virkailijalla ja asiakkaalla on jokin yhteinen kieli tai asiakkaalla on tulkki mukanaan.
Peruspalveluissa ehdot ovat kaikille samat, kun taas luottosopimusten ehdot neuvotellaan jokaiselle yksilöllisesti. Tällöin sopimusehtojen ymmärtämisen varmistaminen korostuu, pankki perustelee.
Niin ikään suomen tai ruotsin kielitaitoa vaatinut Säästöpankki Optia ei kommentoi yksittäistä asiakastapausta. Pankista kuitenkin kerrotaan sähköpostitse, että laina- ja sijoitusasioissa suomea tai ruotsia osaamattoman asiakkaan on käytettävä virallista tulkkia sekä keskustelussa että dokumentaatiossa.
Pankkivalvoja: Sallittu linjaus
Pankeilla on lähtökohtaisesti oikeus määrittää ehtoja sille, millä perusteella luottoa myönnetään, toteaa pankkeja valvovan Fivan johtava juristi Sanna Atrila.
Peruspankkipalvelut on tarjottava kaikille, mutta luottojen osalta samanlaista velvoitetta ei ole. Pankkien ei myöskään tarvitse tarjota palvelua muilla kuin virallisilla kielillä, vaikka joissakin pankeissa kielivalikoima onkin laajempi.
– Lainapalvelut ovat riskisempiä tuotteita myös asiakkaalle, ja asiakkaan täytyy tottakai ymmärtää, mitä on sopimassa, Atrila toteaa.
Pankeilla on oikeus myös itse arvioida, mikä on riittävä keino varmistaa asiakkaan ymmärrys. Lähtökohtana on, että sopimuspaperit pitäisi pystyä itse lukemaan ja ymmärtämään, Atrila sanoo.
– Jos kaikki sopimusmateriaali on saatavilla vain suomeksi tai ruotsiksi, suhtautuisin pelkän tulkin käyttämiseen monimutkaisissa palveluissa varauksella.
Atrilan mukaan kielikysymykset laina-asioissa eivät ole nousseet pankkivalvonnassa esiin. Hän arveleekin, että osassa pankeista laina-asiat onnistuvat myös muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
”Syrjivää toimintaa”
Emma Päkkilä puolisoineen vaihtoi lopulta pääasialliset pankkipalvelunsa toiseen pankkiin, missä ASP-tilien yhdistäminen onnistui kielikysymyksestä huolimatta.
Päkkilän mielestä pankkien toiminta on syrjivää. Tapaus sai kunnallispolitiikassa aktiivisen Päkkilän miettimään myös laajemmin ulkomaalaistaustaisten asemaa Suomessa.
– Paljon puhutaan työperäisen maahanmuuton edistämisen tärkeydestä. Pankkien harjoittama syrjintä ei ainakaan helpota Suomeen jäämistä, jos asuntolaina jää kielitaidon perusteella saamatta, Päkkilä toteaa.
Asuntolainojen kysyntä on piristymään päin. Yle kertoi asiasta tiistaina. Katso video alta:
