Ongelmallisessa sosiaalisen median käytössä henkilöllä on vaikeuksia vastustaa halua käyttää sosiaalista mediaa ja käyttömäärät haittaavat arkea.
Sosiaalisen median ongelmallinen käyttö liittyy masennusoireisiin, yksinäisyyteen ja matalaan itsetuntoon.
Asia käy ilmi Oulun yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Lisäksi ADHD-oireilu voi altistaa ongelmalliselle käytölle.
Ongelmallisessa sosiaalisen median käytössä henkilöllä on vaikeuksia vastustaa halua käyttää sosiaalista mediaa ja käyttömäärät haittaavat arkea ja hyvinvointia.
Käyttöä myös jatketaan negatiivisista seurauksista huolimatta. Keskeisimpiä oireista ovat puutteellinen itsesäätely sosiaalisen median käyttöä kohtaan sekä verkossa tapahtuvan viestinnän suosiminen.
– Sosiaalinen media voi olla voimavara, mutta se voi myös kuormittaa, jos käyttö karkaa käsistä tai liittyy esimerkiksi negatiivisten tunteiden välttelyyn ja pakenemiseen, sanoo väitöstutkija Krista Hylkilä yliopiston tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui lähes 400 nuorta aikuista, joista noin 14 prosenttia kuului korkean riskin ryhmään. Tässä ryhmässä itsetunto oli matalin ja ADHD-piirteet korostuivat. Suurin osa heistä oli naisia.
Apua toivotaan, mutta sitä on huonosti saatavilla
Väitöstutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat tukea ja hoitoa ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön, mutta saatavilla olevat palvelut ovat usein riittämättömiä.
Erityisesti toivottiin matalan kynnyksen apua ja ammattilaisten parempaa ymmärrystä ilmiöstä.
– Tunnistaminen on avainasemassa. Ongelmaan tulisi suhtautua vakavasti, mutta ilman syyllistämistä, sanoo Hylkilä.
Maailman terveysjärjestö WHO on jo vuonna 2015 todennut ongelmallisen sosiaalisen median käytön kansanterveydelliseksi haasteeksi. Arviolta jopa neljännes maailman väestöstä kärsii digimedian haitallisesta käytöstä.
