Kesäkuun alussa Oulun seudun vesistöissä toteutettiin laaja mittaus. Saaduilla tuloksilla voidaan päästä jopa Nallikaria vaivanneen ulosteperäisen bakteerin lähteen jäljille.
Vedenlaatu on heikentynyt viime vuosina Oulun seudun vesistöissä. Perämeren rannikolla vedenlaatu on luokiteltu jopa välttäväksi, toteaa Oulun yliopiston apulaisprofessori Hannu Marttila.
Hän johtaa yliopiston hanketta, jonka myötä Oulun edustalla testattiin kesäkuun alussa eri mittauslaitteita, kuten vedenpinnan alla sukeltavaa robottia. Niillä saatujen tutkimustulosten avulla tutkijat pyrkivät ymmärtämään paremmin alueen vesistöihin vaikuttavia tekijöitä.
Kysyimme, miksi alueemme vesistöt voivat aiempaa huonommin ja mitä apua mittaustuloksista on.
1. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet veden laadun heikkenemiseen?
Vedenlaadun heikentymisen taustalla on useita tekijöitä.
Erityisen voimakkaasti alueen vesistöissä näkyy turvemaiden käyttö ja maankäytön muutokset, kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila.
Pohjois-Pohjanmaalla on paljon suoaluetta, joita on intensiivisesti käytetty eri tarkoituksiin, muun muassa maa- ja metsätalouteen.
– Oikeastaan kaikki ihmistoiminta näkyy vesistöissä, vastaavasti kaupunkiympäristöstä tulee hulevesien mukana haitta-aineita vesistöihin. Sellainen kokonaisuus se on.
Marttila muistuttaa, että hyviäkin vesistöjä Oulun alueelta löytyy, mutta useassa veden laatu on menossa huonompaan suuntaan.
2. Mitä huonolla vedenlaadulla käytännössä tarkoitetaan?
Usein ensimmäinen havainto huonontuneesta vedenlaadusta on veden muuttuminen ruskeaksi.
Tällöin veteen on päässyt orgaanista hiiltä esimerkiksi metsätalouteen tai maatalouteen liittyvän maankäytön seurauksena. Myös rautakuormitus näkyy monissa vesistöissä kahvin ruskeana vetenä.
Veden kasvanut fosfori- ja typpipitoisuus näyttäytyy vesistön rehevöitymisenä ja sinileväkukintoina, joka voi johtaa jopa uimarantojen sulkemiseen.
Oulussa suositulla Nallikarin uimarannalla uimista on jouduttu parina kesänä rajoittamaan, joskin eri syystä. Esimerkiksi viime kesänä uimarannalla havaittiin kohonneita E. coli -bakteeripitoisuuksia.
Jotta veden saastuttajan jäljille päästäisiin, nyt toteutetuissa mittauksissa otettiin bakteerinäytteitä myös Nallikarin uimarannalta.
3. Voidaanko saaduilla mittaustuloksilla vaikuttaa vedenlaatuun?
Yliopiston hankkeessa veden laatua seurataan maankäytöstä isompiin jokiin ja sieltä aina mereen asti.
– Tällaista tietoa ei oikeastaan aikaisemmin ole mitattu, Oulun yliopiston apulaisprofessori Hannu Marttila sanoo.
Saaduilla mittaustuloksilla voidaan vaikuttaa päätöksentekoon, millä esimerkiksi ohjataan maankäyttöä. Lisäksi ihmiset voivat itse ottaa tuloksia huomioon omilla maa-alueillaan.
Tulevaisuudessa tavoitteena on myös jatkuva mittaus. Sitä varten tutkijat rakentavat Perämereen laskeville Kuivajoelle, Kiiminkijoelle ja Siikajoelle uudet vedenlaatuasemat. Näin saadaan kattavampaa tietoa eri maankäyttömuotojen vaikutuksista.
