Ensi viikon kehysriihestä on puhuttu epävirallisesti kasvuriihenä. Suomen talouskasvu on ollut vuosia hyvin niukkaa, ja hallitus etsii keinoja kasvun kiihdyttämiseksi.
Yhtenä kasvutoimena pöydällä ovat kevennykset palkansaajien tuloverotukseen ja Iltalehden mukaan myös yritysten verotukseen.
Mutta onko kyse todellisista kasvutoimista?
Veronkevennyksissä kiistan aiheena ovat etenkin niin sanotut dynaamiset vaikutukset.
Niillä tarkoitetaan sitä, että palkansaaja tekee enemmän töitä, jos lisätunneista saa veronkevennyksen jälkeen käteen suuremman siivun. Yrityksille se tarkoittaa lisäinvestointeja ja -kasvua, jos verottaja haukkaa niiden tuottamasta hedelmästä pienemmän palan.
Kysyimme ansiotulo- ja yhteisöveroja tutkineilta taloustieteilijöiltä, mitä tutkimusnäyttö sanoo veronkevennysten vaikutuksista.
Valtaosa työntekijöistä ei juuri reagoi veronkevennykseen
Ansiotuloverotuksen kevennyksistä yleiskuva on selkeä, sanoo Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja verotuksen huippuyksikön hankejohtaja Jarkko Harju.
– Keskimäärin työntekijät reagoivat veromuutoksiin hyvin vähän.
Veronkevennysten ja -kiristysten vaikutus on pieni etenkin etenkin keski- ja pienituloisten työntekoon, näyttävät lukuisat tutkimukset useista maista.
Suurimpia tuloja saavilla tilanne on toinen. Tulojakauman yläpäässä veronkevennyksiin reagoidaan selvästi hanakammin tekemällä enemmän töitä, pyrkimällä ahkerammin uusiin tehtäviin tai ottamalla enemmän riskiä yrittäjänä.
Tästä on aiempaa vahvempaa näyttöä etenkin viime vuosilta, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka. Jos veronkevennyksillä siis tavoitellaan kasvavaa työntekoa, varsinkin uuden tutkimuksen valossa sitä kannattaisi hakea suurituloisimpien verotusta keventämällä.
Koko kansantalouden mittakaavassa ylimpien tuloluokkien veronkevennyksistä ei ole kuitenkaan odotettavissa kummempia kasvuvaikutuksia, koska ylimmissä tuloluokissa ihmisiä on niin vähän.
– Puhutaan enintään muutamasta prosentista kaikista tulonsaajista, niin se on aika pieni moottori kokonaiskasvulle, Matikka sanoo.
Mitä rikkaiden veronkevennykset tarkoittaisivat verotuotoille?
Suurituloisimpien kohdalla veronkevennysten dynaamiset vaikutukset siis tarkoittavat lisääntyvää työntekoa. Vaikka veroprosentti kevenee, verotettavaa pottia kertyy enemmän.
Esimerkiksi elinkeinoelämän lobbarit väittävät, että tämä vaikutus olisi niin suuri, että veronkevennykset maksaisivat itsensä takaisin tai jopa kasvattaisivat verokertymää kasvavan työmäärän kautta.
Tätä lähestytään usein niin sanotun Lafferin käyrän kautta. Se kuvaa sitä, kuinka suurituloisten verojen kiristäminen kasvattaa ensin verotuottoja, kunnes suunta kääntyy tietyn pisteen jälkeen alaspäin, kun työtä jätetään tekemättä liian kireän verotuksen vuoksi.
Matikka toteaa, että lakipistettä, jossa veronkiristys kääntääkin verotuoton laskuun, on mahdotonta arvioida tarkasti.
– Meidänkin arvioimien estimaattien mukaan Suomessa ollaan kuitenkin varmaan aika lähellä tätä pistettä.
Jos hallitus siis päättää keventää veroja tuloveroasteikon ylimmissä prosenteissa, veronkevennys luultavasti maksaa itsensä ainakin melko suurelta osin takaisin.
– Siitä tuskin on konsensusta, voisiko se maksaa itsensä jopa kokonaan takaisin, Matikka sanoo.
Jos verotulot halutaan maksimoida, uuden tutkimuksen valossa suurituloisimpien verotusta tuskin on ainakaan varaa korottaa.
Entä yhteisövero?
Suomessa yhteisöveroa laskettiin 2012 ensin 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja pari vuotta sen jälkeen nykyiseen 20 prosenttiin.
VATT:n tutkimus osoitti, että veronkevennys ei lisännyt investointeja, mutta se vauhditti jonkin verran pk-yritysten liiketoiminnan kasvua. Vauhtia saivat etenkin sellaiset yhtiöt, joilla oli pulaa rahoituksesta.
Tuolloinen asetelma mahdollisti kuitenkin tarkemmin vain pk-yritysten tutkimisen.
Donald Trumpin ensimmäisen kauden suuria yhteisöveron alennuksia koskeva uusi tutkimus tuo Jarkko Harjun mukaan uutta vahvaa näyttöä verotuksen ja kasvun yhteydestä.
Se osoittaa selvästi, että Yhdysvalloissa yritykset kasvattivat investointejaan veroalennuksen jälkeen jonkin verran. Verotuottojen kannalta uudistus oli kuitenkin selvästi miinusmerkkinen: lisäkasvu ei likimainkaan riittänyt kompensoimaan veronkevennyksen viemiä verotuottoja.
Tämä on Harjun ja Matikan mukaan johdonmukainen tulos tutkimuskirjallisuudessa. Lisäkasvua on useimpien tutkimusten mukaan mahdollista saada, mutta dynaamiset vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin kevennyksen viemät verotuotot.
Mikään aiempi evidenssi ei siis puhu sen puolesta, että yhteisöveron kevennys maksaisi itsensä takaisin Suomessakaan. Julkisen talouden budjettivajetta se todennäköisesti syventäisi.
Esimerkiksi Iltalehden mukaan riihessä pöydällä on firmojen verotuksen keventäminen joko yleisellä veroprosentin laskemisella tai investointeihin perustuvilla verohelpotuksilla.
Jos tavoitteena on lisätä talouskasvun lisäksi verotuottoja, Matikka toteaa, että tutkimusten perusteella veronkevennys kannattaisi kytkeä investointeihin.
– Näin veronkevennys kohdistuisi nimenomaan siihen, mitä pyritään kasvattamaan eli investointeja. Siinä voitaisiin saada investointeja aikaan vähemmillä verotuoton menetyksillä.
Näin Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja arvioi veronkevennysten kasvuvaikutuksia aiemmin keväällä:
