Yle kysyi ennen pandojen lähtöä, mitä Ähtärissä ajatellaan tulevaisuudesta. Pandoja ei tarvita matkailun vetonaulaksi, mutta eläinpuiston haastatellut toivovat säilyvän.
Tuomo Rintamaa,
Jaana Mattila,
Kati Ala-Renko
Negatiiviset uutiset eivät tunnu kivalta, myöntää ähtäriläinen Mari Tuhkio. Niitä on kuitenkin syksyn mittaan riittänyt.
Ähtärin eläinpuisto päätti syyskuussa palauttaa vuokralla olevat isopandat kustannussyistä takaisin Kiinaan. Syysloman päätteeksi Lumi ja Pyry suljettiin karanteeniin ja niiden paluulennon järjestely alkoi.
Vuonna 2018 Suomeen saapuneiden pandojen palautus alkoi perjantaina.
Pandojen ylläpidosta ja lajiensuojelumaksusta kertyi vuosittain noin puolentoista miljoonan euron kulut. Summasta 600 000 euroa katettiin lipputuloista.
Yleisömäärän kasvatusta vaikeuttivat muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Idän yhteydet ja venäläisten kanssa suunnitellut yhteistyöhankkeet kaatuivat.
Ikävistä uutisista huolimatta ähtäriläinen Mari Tuhkio pitää eläinpuiston säilyttämistä tärkeänä. Sen ympärille on rakentunut kokonainen matkailualue.
Pandojen kaltaista vetonaulaa eläinpuisto ei hänen mielestään tarvitse, mutta joitakin uusia eläimiä kuitenkin.
Kolmanneksi kovin verottaja
Marraskuun alussa Ähtärin kaupunki ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Samaan aikaan Eläinpuisto ja sen tytäryhtiö hotelli Mesikämmen hakeutuivat yrityssaneeraukseen.
Ähtäri halusi helpottaa matkailuyhtiöiden ahdinkoa alaskirjaamalla laina- ja myyntisaamisia eläinpuistoyhtiöiltä kaikkiaan noin 7,6 miljoonaa euroa. Tämä teki kaupungin taseeseen vuoden 2023 lopussa alijäämää noin 2,6 miljoonaa euroa.
Nyt haetaan lisätuloja muun muassa korottamalla veroprosenttia ensi vuonna 0,5 prosenttiyksikköä 10,6 prosenttiin. Se tarkoittaa, että Ähtäri on ensi vuonna koko maan kolmanneksi kovin verottaja.
”Tätä ei pelasta mikään”
Maija Jousmäki on yksi Ylen marraskuisena lauantaina kaupungin keskustasta tavoittamista ähtäriläisistä.
Hänen mielestään kuntalaiset ovat saaneet sen, mitä tilasivat, mutta nyt kaikki on katoamassa. Ennen kaupungissa oli useita pankkeja, kouluja, teollisuutta, työpaikkoja ja sairaalakin.
– Se on kuin kuolema. Kyllä tämä on ollut tiedossa. Pandoista ei ole ollut Ähtärin pelastajiksi. Miljoonia euroja maksanut kivitalo jää tyhjilleen.
Jousmäen mukaan kaupunki on kuihtunut, koska ihmisille ei ole töitä. Ja toisekseen siksi, että pieniä kaupunkeja johtaa aina määrätty porukka, hän vihjaa.
Jousmäki on sitä mieltä, että Ähtäriä ei pelasta enää mikään eikä matkailuunkaan kannata satsata.
– Se juna meni jo. Ei tänne pääse millään: ei linja-autolla, ei junalla. Ähtäri on kuin pussissa keskellä Suomea.
”Täältä löytyy kaikki mahdollinen”
Anna Tuomela toivoo, että negatiivisten uutisen aika on ohi. Ähtärillä on hänen mielestään tulevaisuutta.
– Kyllä on. Ähtärillä on ollut useita kohteita asukkaille ja matkailijoille.
Myös Marianne Väliaho muistuttaa hyvistä asioista, joita paikkakunnalla on. Uusi koulu on hiljattain valmistunut, pesäpallostadionia on laajennettu ja uusi uimahallikin rakennettu.
Pandojen kaltaista vetonaulaa paikkakunta ei hänen mielestään tarvitse.
– Miten ensi kesänä käy Ähtärille, kun ei ole pandoja? miettii 15-vuotias Jaso Haveri.
Hän suunnittelee lähtevänsä muualle opiskelemaan, mutta voisi opintojen jälkeen hyvinkin palata Ähtäriin.
Kaupungin pieni koko on hänen mielestään yksi paikan parhaita puolia. Kun ei ole liikaa porukkaa, voi esimerkiksi käydä rauhassa salilla.
– Voi harrastaa, mitä haluaa, ja koko ajan tulee uutta. Täältä löytyy kaikki, mitä tarvitaan.
”Hyvä paikkahan tämä on olla ja elää”
Grillillä työskentelevä Ari Viitanen kertoo, etteivät asiakkaat juurikaan puhu pandojen lähdöstä. Enemmän siitä puhistaan sosiaalisessa mediassa.
Eläinpuiston hän uskoo pysyvän edelleen Ähtärin vetonaulana, oli pandoja tai ei.
– Täällä on muutakin annettavaa, hyvät ulkoilumaastot ja hienot maisemat. Hyvä paikkahan tämä on olla ja elää.
