Vöyrin kunta Pohjanmaalla sulki ainoan suomenkielisen koulunsa viime keväänä.
Petterinmäen koulun sulkemisesta oli keskusteltu kunnassa jo kauan, ja etenkin suomenkieliset perheet vastustivat sitä.
Vastustajien mukaan sulkeminen jätti perheille vain huonoja vaihtoehtoja, sillä oman kunnan tarjoama korvaava suomenkielinen opetus järjestetään 30 kilometrin päässä.
Petterinmäki sijaitsee Vöyrin ja Kauhavan kuntien rajalla.
Osa perheistä onkin päätynyt hakemaan lapsilleen paikkaa naapurikunnasta, Kauhavan Ylihärmän suomenkielisestä opetuksesta.
Vuokra-asunto naapurikunnasta
Vöyrin Petterinmäellä asuvan Elina Ihamäki-Närkin perhe on koulun sulkemisen jälkeen vuokrannut asunnon Ylihärmästä.
Perheen isän ja lasten kirjat on siirretty Ylihärmään ja he asuvat nyt virallisesti vuokra-asunnossa. Näin kolmevuotiaalle ja esikoululaiselle saatiin varmistettua paikat Ylihärmän suomenkielisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa.
Ihamäki-Närkki itse on kirjoilla ja asuu perheen kodissa Vöyrillä. Hän odottelee, toteutuuko vireillä oleva hakemus Petterinmäen osakuntaliitoksesta Kauhavaan.
– Kun muualla valitaan koulureppuja, täällä yritetään keksiä luovia ratkaisuja, miten normaalin arjen saisi pyörimään, Ihamäki-Närkki sanoo.
Kun muualla valitaan koulureppuja, täällä yritetään keksiä luovia ratkaisuja, miten normaalin arjen saisi pyörimään.
Elina Ihamäki-Närkki
Pysyvyyttä koulupolkuun
Sirpa ja Juha Kallion perheen nuoremmat lapset kulkevat myös koulussa Ylihärmässä.
Perheen kolmesta lapsesta keskimmäinen on yläkoulussa ja Vöyrin kunta maksaa hänen koulukuljetuksensa. Alakouluikäisen kuljetuksesta perhe huolehtii itse.
Sirpa Kallio laskee, että nuoremman koulukuljetuksesta tulee perheelle noin 200 euron lasku kuukaudessa.
Hän kuvailee Vöyrin kunnan tarjoamaa koulupolkua sekavaksi: lapsi käy esikoulun yhdessä, alakoulun toisessa ja yläkoulun kolmannessa paikassa.
– Kunnassa ei suostuta kuuntelemaan, että haluaisimme lapsillemme saman kaveripiirin esikoulusta yläkoulun loppuun asti. Eli haluaisimme saman kuvion, mitä ruotsinkieliset lapset saavat, Sirpa Kallio sanoo.
Myös Jaakko Kallio kertoo, että hänen lastensa kaverit ja harrastukset ovat Ylihärmässä.
Jaakko Kallion perheessä on yläkouluikäinen ja alakouluikäinen lapsi sekä taapero, joka ei ole vielä päivähoidossa.
Kouluikäisillä lapsilla on koulupaikat Ylihärmässä, mutta perheen pitää vielä ratkaista, miten lapsista nuorempi kuljetetaan kouluun. Jaakko Kallion mukaan Petterinmäeltä Ylihärmään kulkevissa koulukyydeissä ei ollut tarpeeksi tilaa, jotta alakoulua käyvä lapsi olisi päässyt isoveljensä kanssa samaa matkaa kouluun.
Kieliparikouluun muutama Petterinmäeltä
Petterinmäen koulun sulkemisen yhteydessä Vöyrin kunta perusti niin kutsutun kieliparikoulun 30 kilometrin päähän Oravaisten taajamaan.
Koulun noin sadasta oppilaasta viitisentoista on suomenkielisiä ja viitisentoista maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Petterinmäeltä kieliparikoulussa kulkee muutama oppilas.
Koulumatka on pitkä ja osa vanhemmista epäilee, että monta kieltä sekoittava koulu ei edistä lapsen oppimista.
Oppilailla on koulussa yhteinen rehtori, mutta omat luokanopettajat. Ajatuksena on, että esimerkiksi taideaineita tai liikuntaa voitaisiin pitää yhteisinä tunteina.
– Meillä on koulunkäyntiavustajia, jotka pystyvät auttamaan, jos oppilaalle tulee ongelmia kielen kanssa, Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne sanoo.
Yläasteelle Vöyrin suomenkieliset nuoret ovat jo vuosikymmenten ajan kulkeneet naapurikuntiin, sillä kunnassa ei ole suomenkielistä yläkoulua. Myös moni ruotsinkielinen nuori kulkee koulussa naapurikunnissa, sillä yläkoulu on varsin pieni. Näille lapsille kunta kustantaa kuljetuksen opetukseen.
Finnen mukaan kunta on pyrkinyt auttamaan Petterinmäen perheitä neuvomalla ja pitämällä keskustelutilaisuuksia.
Muutto vai kunnan rajan siirto?
Petterinmäkeläinen Jaakko Kallio kertoo perheensä etsivän ratkaisuja, joilla he saisivat itsensä kauhavalaisiksi, ja siten oikeuden Kauhavalla järjestettäviin palveluihin.
Hän ei pidä naapurikuntaan muuttamistakaan mahdottomana ajatuksena.
– Suurin osa [suomenkielisistä] muuttaa täältä viimeistään eläkeiässä Ylihärmään, että heidän ei tarvitse mennä Vöyrille vanhainkotiin, Kallio sanoo.
Elina Ihamäki-Närkki, Sirpa Kallio ja Jaakko Kallio ovat kaikki mukana hakemuksissa, joissa haetaan Petterinmäen alueen osaliitosta Kauhavaan.
Tällä hetkellä kyse on kahdesta eri hakemuksesta, mutta Jaakko Kallio sanoo, että hakemuksia ollaan todennäköisesti tekemässä kylällä vielä lisää.
Ihamäki-Närkin tekemä osaliitoshakemus on jätetty Vöyrin kunnalle ja Kauhavan kaupungille maaliskuussa ja siihen odotetaan kuntien vastauksia nyt syyskuussa. Toinen vastaava hakemus on jätetty kesäkuussa ja siihenkin kunnilla on puolen vuoden lausuntoaika.
Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne ei halua spekuloida mahdollisten osaliitosten vaikutuksista tai lopputuloksista. Hänen mukaansa Vöyrin kunnan luottamushenkilöt suhtautuvat kielteisesti ajatukseen kuntarajan siirtämisestä.
On mahdollista, että valtionvarainministeriö puoltaa osakuntaliitosta hakijoiden hyväksi, vaikka toinen kyseessä olevista kunnista sitä vastustaisi.
Siinä tapauksessa muutoksen katsotaan olevan muutosta vastustavan kunnan kannalta pieni, kun otetaan huomioon sen vaikutukset asukasmäärään, talouteen tai esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen.
