Wikileaks-sivuston perustajana tunnettu tietovuotaja Julian Assange ja Yhdysvaltain oikeusministeriö ovat päässeet sopimukseen Assangen vapauttamisesta takuita vastaan.
Vapautuspäätökseen päädyttiin Assangen suostuttua tunnustamaan syyllistyneensä Yhdysvaltain vakoilulain rikkomiseen.
Brittiläisestä vankilasta vapautettu Assange on parhaillaan matkalla Tyynellämerellä sijaitsevalle, Yhdysvalloille kuuluvalle Saipanin saarelle. Sikäläisen tuomarin on määrä todeta, että Assange on kärsinyt rangaistuksensa ja on nyt vapaa mies.
Julian Assange ja muut nimekkäät tietovuotajat ovat yksiä aikakautemme seuratuimmista henkilöistä, joista on tehty dokumentteja ja joita on muutoin nostettu jalustalle. Valtiot puolestaan ovat tuominneet tietovuotajia maanpettureina koviin rangaistuksiin.
Nämä kolme kuvaa näyttävät, kuinka Assange on muuttunut vuosien aikana:
Mitä Assangen kaltaisista henkilöistä ja heidän teoistaan tulisi sitten ajatella? Missä määrin arkaluontoisia tietoja vuotamalla on onnistuttu muuttamaan maailmaa?
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan suhtautuminen riippuu näkökulmasta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Edward Snowdenin paljastukset 11 vuotta sitten olivat Järvisen mielestä aiheellisia, koska ne pakottivat myös esimerkiksi Suomen skarppaamaan tietoturvassa.
– Kyllähän ainakin meille suomalaisille ja eurooppalaisille oli tärkeää nähdä, kuinka laajasti NSA eli Yhdysvaltain Kansallinen turvallisuusvirasto pääsi erilaisiin palveluihin ja miten teknisesti kehittynyttä NSA:n urkinta oli, Järvinen sanoo.
– Tämä johti osittain siihen, että Suomeen saatiin signaalitiedustelulaki, joka ennen Snowdenia tuntui ihan mahdottomalta, Järvinen toteaa.
Järvisen mukaan Snowden paljasti hämmästyttäviä tietoja siitä, kuinka Yhdysvaltain valtio heikentää salausprotokollaa ja upottaa yksityisten ihmisten tai yritysten omistamiin laitteisiin, esimerkiksi puhelimiin tai tietokoneisiin, jotain sinne kuulumatonta. Tietoisuus vallan väärinkäytöstä ja valvonnan laajuudesta muuttui täysin.
Julian Assange puolestaan tuli tunnetuksi Wikileaks-sivuston perustajana. Sivusto paljasti Yhdysvaltain kyseenalaisen toiminnan Irakin sodassa ja sen, mikä jäi kertomatta virallisissa tiedotteissa.
– Tullaan aina muistamaan videot, joissa Yhdysvallat ampuu siviilejä Irakissa, sanoo Järvinen.
Assange toimi Järvisen mukaan kuitenkin Snowdenia vastuuttomammin, koska Wikileaks-sivustolle sai kuka tahansa julkaista tietojaan. Snowden sen sijaan luovutti materiaalinsa toimittajille ja suojasi lähteidensä henkilöllisyyden.
Järvinen on yllättynyt Assagen vapauttamisesta.
– Sieltä piti tulla kova rangaistus, ja yhtäkkiä tuleekin tieto, että hänet on vapautettu.
Yhdysvallat, kuten moni muukin valtio, suhtautuu todella tiukasti tietovuotajiin. Järvisen mukaan Assangen kohdalla on puhuttu jopa sadan vuoden vankeustuomiosta. Myös Snowdenille vaadittiin jopa kuolemantuomiota, mutta häntä ei ole saatu tuomiolle.
Kolmas tunnettu tietovuotaja on yhdysvaltalainen Chelsea Manning. Elokuussa 2013 sotaoikeuden tuomari tuomitsi Manningin 35 vuodeksi vankeuteen ja määräsi hänet erotettavaksi Yhdysvaltain maavoimista. Lopulta presidentti Barack Obama armahti Manningin. Järvinen arvioi, että Manningilla, kuten Snowdenilla, oli henkilökohtainen motiivi paljastaa Yhdysvaltain sotarikoksia.
– Se oli tavallaan moraalikysymys hänelle, Järvinen toteaa.
Sitä Järvinen ei halua arvioida, kuka näissä tapauksissa on sankari ja kuka on konna. Hän pitää tietopaljatuksia loppujen lopuksi ainakin suomalaisten kansalaisten näkökulmasta hyvänä.
– Ne ovat avartaneet sitä kuvaa, mitä tiedustelussa ja sodankäynnissä tapahtuu, Järvinen toteaa.
Järvisen mukaan maailma on muuttunut nopeasti tietojen keruun ja vakoilun suhteen. Sitä, mitä kymmenen vuotta sitten kauhisteltiin, pidetään nyt lähes normaalina toimintana.
– Kun tiedetään, kuinka Venäjä ja Kiina tiedustelevat ja keräävät tietoa jatkuvasti, ei enää juuri hetkauta oman valtion vastaava toiminta, Järvinen arvioi ja jatkaa:
– Katsotaan, että oma valtio ja Eurooppa ovat samaa leiriä, ja vastapuolella on sitten Kiina, Venäjä tai Iran. Vaikka pohjimmiltaan kyse on siinä samasta asiasta.
Järvisen mielestä tiedustelu ja vakoilu ovat ikään kuin näkymätöntä sodankäyntiä, joka on muuttunut yhä kovemmaksi peliksi.
– Koko ajan on käynnissä jotakin. Murtaudutaan kriittisiin infrastruktuurin kohteisiin, sähköverkkoihin, vesilaitoksiin. Sinne asennetaan ansoja, joita sitten voidaan käyttää, kun konflikti kärjistyy, Järvinen sanoo.
– Näinhän Venäjäkin toimi jo paljon aiemmin, ennen kuin se hyökkäsi Ukrainaan.
Järvisen mukaan paljastukset kertovat myös siitä, kuinka helppoa digiaikakaudella on vuotaa tietoa.
– Ennen internet-aikaa tiedot eivät olisi kopiomonisteina levinneet, hän toteaa.
Salaisuuksien pitäminen on siis digiaikana yhä vaikeampaa.
– Se on johtanut siihen, että salaisuuksia ei enää välttämättä edes yritetä pitää. Venäjä ja Kiina vakoilevat ihan avoimesti. Niitä ei haittaa, vaikka ne jäävät kiinni vakoiluohjelmista, Järvinen sanoo.
Tulevaisuuden seuraavaa suurta tietovuotoa Järvinen ei osaa ennustaa, mutta hänellä on yksi toive.
– Odotan, että joko Venäjältä tai Kiinasta tulisi joku paikallinen Snowden, joka paljastaisi tietoja sieltä organisaation sisältä.
– Näin saisimme paremman kuvan myös heidän vakoilustaan, Järvinen toteaa.
