Miljoonien eurojen tuloksen tehnyt Säkylän kunta on ollut talouden menestyjä jo vuosien ajan. Samassa maakunnassa moni muu kunta joutuu miettimään, miten rahat riittävät.
Anna-Mari Vuollet,
Päivi Meritähti
Noin 6 000 asukkaan Säkylä on onnistunut siinä, missä monella keskisuurella ja suurella suomalaiskaupungilla on ongelmia.
Säkylän tulos oli viime vuonna lähes kolme miljoonaa euroa plussan puolella.
Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää uskoo, että positiivisen vireen taustalla on pitkä työ yrittäjyyden eteen.
– Täällä on todella paljon yritystoimintaa ja varuskunta. Asukkaat ja luottamusväki ymmärtävät, että ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, joten yritystoimintaan on haluttu satsata.
Mäenpää kehuu, että Säkylän työttömyysprosentti on ollut viimeiset 10–15 vuotta käytännössä koko ajan maakunnan alhaisin. Vakaita työpaikkoja on nytkin hyvin tarjolla.
Aina näin ei ole ollut.
Mäenpään mukaan yrittäjyyden kasvattamisen lisäksi avain muutokseen löytyi menojen hillitsemisestä ja palvelujen järjestelemisestä.
– Palvelut pitää järjestää niin, että asukkaat ovat niihin tyytyväisiä. Joskus päätökset ovat vaikeita, mutta sopiva tasapainoileminen sen välillä, mitkä palvelut ostetaan ja mitkä tuotetaan itse, on tuonut meille taloudellista hyötyä.
Säkylän tulos oli paras koko Satakunnassa. Koko maan vertailussa maakunta ei kuulunut talouden menestyjiin.
Pomarkku tekee tappiota
Yrittäjät kelpaisivat muillekin satakuntalaiskunnille.
– Menoja on jo sopeutettu, joten uusia tulonlähteitä kaivattaisiin, toteaa Pomarkun kunnanjohtaja Mikko Airaksinen.
Pomarkun tulos olisi painunut tilinpäätösarvion perusteella noin 800 000 euroa pakkaselle. Noin 2 000 asukkaan kunnassa se olisi tarkoittanut yli 400 euroa asukasta kohti.
Kunnanjohtajan mukaan lopulliset tilinpäätöstiedot ovat kuitenkin paremmat.
– Talousarvioon nähden lopputulema oli positiivinen. Nyt alijäämää näyttäisi kertyvän liki 0,6 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän, Airaksinen summaa.
Hän kertoo, että tuloksen heikentymistä edelliseen vuoteen nähden selittää erityisesti odotusten mukainen valtionosuuksien lasku sote-laskelmien pohjalta tehdyn leikkauksen perusteella. Lukion oppilasmäärän positiivinen kehitys puolestaan kasvatti valtionosuuksia kokonaisuutena talousarvioon nähden.
Videolla kunnanjohtaja Mikko Airaksinen kuvailee Pomarkun kunnan tuloksen taustalla olevia tekijöitä.
Pomarkun kunnassa käytiin vuonna 2024 koko henkilöstön muutosneuvottelut. Lisäksi säästöjä on syntynyt toimintojen uudelleenjärjestelyllä.
Talouden ennusteet pysyvät kuitenkin samalla linjalla, joten Pomarkun talousarvio on myös tälle vuodelle alijäämäinen.
Voit katsoa oman kuntasi tilanteen tästä. Uutiseen on täsmennetty, että talousluvut perustuvat kuntien ennalta antamiin arvioihin, eivät lopullisiin tilinpäätöksiin.