Lähiluonnon rahallisestikin merkittävät terveydelliset hyödyt ja ilmastonmuutoksen edellyttämät sopeutumistoimet ovat alkaneet vaikuttaa kuntien maankäyttösuunnitelmiin. Sitran mukaan kunnat ovat heräämässä viheralueiden tärkeyteen.
Viheralueita lisäämällä voidaan säästää silkkaa rahaa sekä terveysvaikutuksina että sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen vähentämisenä. Suomen tulevaisuutta luotaavan Sitran teettämän tutkimuksen mukaan lähiluonnon määrän lisääminen toisi terveydenhuoltoon huomattavat säästöt.
Viime syksynä valmistuneessa selvityksessä keskityttiin mielenterveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen sekä hengityselinsairauksiin ja allergioihin. Pelkästään näiden kolmen sairausryhmän väheneminen luontokäyntien ansiosta toisi satojen miljoonien eurojen vuotuisen säästön.
Videolla Sitran kestävyysohjelman johtava asiantuntija Mariko Landström kertoo, miten merkittäviä säästöjä luonnon avulla voitaisiin saada astman hoidossa sekä kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen esiintyvyydessä.
Hulevedet ja hellehaitat kuriin
Myös sään ääri-ilmiöiden yleistyminen on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. Sateisuuden ja rankkasateiden arvioidaan edelleen lisääntyvän, ja katutulvien estämiseksi tai hillitsemiseksi tarvitaan lisää viherpinta-alaa imemään hulevesiä.
Samoin keinoin lievennetään myös pitkien hellejaksojen vaikutuksia. Varsinkin kaupunkien keskustoissa niin kutsuttu lämpösaarekeilmiö voi nostaa lämpötiloja jopa 10–15 astetta korkeammiksi kuin ympäröivillä alueilla. Puut ja muu kasvillisuus helpottavat tilannetta varjostamisen ja haihduttamisen ansiosta.
– Näihin ongelmiin luonto on voimallinen ratkaisu. Tarvitaan vihreää asfaltin sijaan. Kaupunkiluonto on myös merkittävä hiilinielu, Landström sanoo.
Kemin kaupungin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila kertoo, että muuttuneita ja muuttuvia sääoloja on jo otettu huomioon kaavoituksessa.
– Esimerkiksi tehdään hulevesille luonnonmukaisia viivytysaltaita rankkasateiden varalle, siis tilanteisiin, joissa hulevesiviemäröinti ei riitä.
Luontopohjaisilla ratkaisuilla ja vihersuunnittelulla on mahdollista lieventää myös helteen ja auringon paahteisvaikutuksia lisäämällä puustoa ja viherpaikoitusta.
Samalla lisätään ihmisten hyvinvointia monin tavoin, muistuttaa Peter Brusila videolla.
Kemi vihertyy
Kaupungeissa vihertyminen näkyy toistaiseksi hyvin eri tavoin. Kemi on jo vuosia sitten ottanut käyttöön Vihreän Kemin strategian ja se on alkanut näkyä myös luontotekoina eri puolilla kaupunkia.
Esimerkiksi ketoja ja niittyjä on ennallistettu, Kiikelin lähimetsää hoitavat kesäisin lapinlehmät ja keskustan sekä rantabulevardin tuntumaan on lisätty istutuksia.
Jo vanhastaan Kemissä on laajat viher- ja puistoalueet, ja keskustaa halkovat myös leveät puistokadut, joissa on runsaasti puita, pensaita ja kukkaistutuksia.
Uusimpiin ideoihin kuuluu keskustasta purettavan kiinteistön tontille tuleva vihreä saareke, pop up -puisto. Tarkoitus on luoda tontista oleskelu- ja jalankulkualue viherryttämällä maanpintaa ja tuomalla istutuksia sekä penkkejä.
Tässä kuvagalleriassa on näkymiä Kemin keskustasta:
Rovaniemi on vasta lähtökuopissa
Lappi-maineestaan huolimatta Rovaniemi vasta kaavailee kaupunkiin luontopohjaisia ratkaisuja, joita toteutettaisiin parin vuosikymmenen kuluessa. Konkreettisia suunnitelmia ei vielä ole. Valmistelutyössä on laadittu Keskustavisio 2050 -selvitys ja kerätty asukkaiden mielipiteitä.
Kyselyissä vastaajat ovat ilmaisseet viihtyisyyden, asumisen sekä historialliset ja paikan henkeen liittyvät arvot tärkeimmiksi keskustan kehittämisessä. Visioon on myös kirjattu lause: ”Asukkaille hyvä on matkailijoille hyvä”.
Tässä galleriassa näkyy esimerkkejä Rovaniemen kaupunkikeskustasta:
Kuntien linjauksiin ja päätöksentekoon lisäpainetta antanevat asukkaat. Maaliskuussa julkaistussa Sitran kyselytutkimuksessa 89 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien tulisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Kerrosneliöt vai muut hyödyt?
Mikä kuntia jarruttaa ottamasta käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja?
Sitran tuoreen selvityksen mukaan taustalla on useita syitä. Mariko Landström sanoo, että luonnon taloudellinen arvo ymmärretään varsin huonosti, ja se näkyy päätöksenteossa.
– Emme ole tottuneita tekemään hankkeisiin analyysejä, joissa otettaisiin huomioon myös yhteiskunnalliset hyödyt tai haitat.
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten hyötyjen vaikuttavuuden mittaaminen edellyttäisi Landströmin mielestä laajaa, kokonaisvaltaista näkemystä.
– Hankkeita toteuttavat eivät ehkä pidä yhteiskunnallisia vaikutuksia tärkeinä, koska ne eivät näy omissa tilikirjoissa. Esimerkiksi terveyssäästöt saattavat mennä sote-sektorille eivätkä tule suoraan kunnalle.
Tärkeää on selvityksen mukaan myös se, miten luontoa arvostetaan kaupunkisuunnittelussa jo alkuvaiheessa.
– Siis ovatko kerrosneliötavoitteet määräävämpiä kuin luontoon liittyvät tavoitteet? Toisaalta myös tiiviisti rakennettu ympäristö voi olla vehreä, jos luonto huomioidaan suunnittelussa alusta lähtien, Landström muotoilee.
Kuuntele Mariko Landströmin haastattelu Yle Areenassa:
