Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten tekemissä väkivalta- ja omaisuusrikoksissa on isoja eroja eri alueiden välillä. Havainto tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa.
Tutkijat ovat havainneet koulujen turvallisuudessa nyt ensimmäistä kertaa merkittäviä eroja kuntien välillä. Eniten poliisille ilmoitetaan rikoksia opiskelijoiden määrään suhteutettuna isoista kaupungeista Vantaalla, Porissa ja Espoossa.
Kaikista kunnista kouluväkivallan kärkijoukossa ovat esimerkiksi Oripää, Lemi, Sulkava ja Sipoo.
Tämä tulee selväksi tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, joka analysoi rikollisuuden vaihtelua suomalaisissa oppilaitoksissa ja kouluissa. Oppilaitoksilla tarkoitetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutusta.
Tutkimuksen ovat tehneet filosofian tohtori, dosentti Olli Lehtonen sekä oikeustieteen tohtorit, dosentit Mika Sutela ja Henri Rikander.
Tilasto näyttää erot isoissa kaupungeissa. Rikoslakirikokset tarkoittavat kaikkia rikoksia yhteensä suhteutettuna paikkakunnan tuhatta opiskelijaa kohti. Kyseessä on siis suhdeluku.
Pahoinpitelyitä ja varkauksia
Dosentti Henri Rikander kertoo Ylelle, että oppilaitosturvallisuudessa havaittiin nyt ensimmäistä kertaa merkittäviä eroja kuntien välillä.
– Aikaisemmin tällä tavalla ei ole tehty tutkimusta.
Eniten nuorten häiriökäyttäytymistä on tutkimuksen mukaan Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa. Vähiten tätä on Lapissa, Suomenselällä ja Kainuussa.
Yhteensä oppilaitoksista ilmoitettiin poliisille lähes 9 000 rikoksesta vuosina 2021–2023. Tyypillisimmät rikokset olivat pahoinpitelyitä, varkauksia ja vahingontekoja. Rikoslakirikokset tarkoittavat kaikkia rikoksia.
Loppusyksy ja tiistait väkivaltaisimpia
Eniten rikoksia tapahtuu Rikanderin mukaan loppusyksystä.
Eniten poliisi teki väkivallasta kirjauksia tiistaisin. Kellonaikojen perusteella väkivallanteoissa korostuu lounasaika, sillä kello 12 alkanut tunti on selvästi yleisin tapahtuma-ajaksi kirjattu kellonaika.
Aineistona tutkimuksessa ovat poliisin tietoon tulleet rikokset sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely. Rikanderin mukaan tutkimusta pitäisi jatkaa, jotta yhteiskunnassa osattaisiin kohdistaa tukitoimia oikeille alueille ja kouluihin.
Nuorten kouluväkivallasta on puhuttu viime vuosina paljon Suomessa. Pahoinpitelystä epäilty oli viime vuonna yleisimmin 14-vuotias, kertoo Tilastokeskus. Aikaisemmin yleisin pahoinpitelystä epäilty on ollut 20 ikävuoden molemmin puolin.
Tutkijoiden mukaan tilannetta pitäisi seurata, jotta erot oppilaitosturvallisuudessa esimerkiksi kuntien välillä eivät suurene.
Erojen syistä ei vielä tietoa
Tutkimuksessa ei tutkittu tai analysoitu, miksi tietyillä alueilla kouluturvallisuus on heikompaa kuin toisilla.
– Isoissa kaupungeissa yleensä on rikollisuutta enemmän kuin pikkupaikkakunnilla. Sosiaalisella yhteisöllä on ennalta estävää merkitystä, Rikander arvioi.
Pienillä paikkakunnilla tunnetaan tekijät ja osataan puuttua tekoihin ehkä entistä paremmin.
Rikander arvioi, että kiusaaminen tunnistetaan nykyään paremmin rikokseksi ja siitä ilmoitetaan poliisille entistä useammin.
Tutkija oli juuri itse Pohjoismaisessa turvallisuusseminaarissa. Suomessa ollaan Rikanderin käsityksen mukaan nyt samassa tilanteessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Osalla nuorista alkaa olla kyynistä vihaa yhteiskuntaa vastaan ja teot ja sanavalinnat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ovat koventuneet.
– Erityisesti huoli nuorista miehistä on yhteisesti tunnistettu, Rikander sanoo.
Korjattu klo 9.20 Rikoslajirikokset rikoslakirikoksiksi taulukon alla.
