Kimmo Kiljunen (sd.) eroaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Videolla Kiljunen syytti iltapäivälehtiä Venäjän trollien palvelijoiksi ja kutsui itärajan sulkemista ihmisoikeusloukkaukseksi.
Kiljunen pyysi kommenttejaan aiemmin anteeksi ja sanoi aiheen koskettavan häntä henkilökohtaisesti.
Kiljusen puoliso on venäläissyntyinen Svetlana Kiljunen, jonka sukua ja lapsia on Venäjällä.
– Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan roolissa ja tähän ikään tullessa minun olisi silti pitänyt ymmärtää, että en voi tällaisia lausuntoja antaa, Kiljunen sanoi tiedotteessaan eilen.
Kiljunen tunnetaan yleissivistyneenä, asiantuntevana ja erittäin suulaana poliitikkona, joka pohtii asioita ääneen monelta kantilta ja tajunnanvirtana.
Kiljunen on vuoden aikana herättänyt useasti keskustelua siitä, miten paljon valiokuntapomo saa heitellä omia näkemyksiään.
Tässä jutussa kerromme, millainen poliitikko Kimmo Kiljunen on.
Kohauttaneita kannanottoja
Kimmo Kiljunen on 73-vuotias, kotoisin Ruokolahdelta ja asuu nykyään Vantaalla. Kiljusella on neljä lasta entisen vaimonsa kanssa.
Taustaltaan Kiljunen on valtiotieteiden tohtori, dosentti ja hyvin tuottelias tietokirjailija.
Kiljunen on julkaissut kirjoja esimerkiksi globalisaatiosta, Etelä-Afrikan apartheidista ja Suomen lipun historiasta.
Ura poliitikkona alkoi vuonna 1980, kun Britanniassa asunut Kiljunen muutti Vantaan Länsimäkeen.
Nyt Kiljunen on toiminut politiikassa lähes 40 vuotta. Kiljusta kuvaillaan asiantuntevaksi poliitikoksi ja suureksi persoonaksi.
Kiljunen vastusti Nato-jäsenyyttä jyrkästi, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022.
Vuonna 2021 hän pohti, että Ukraina saattaa joutua liennyttämään välejään Venäjään eli suomettumaan. Kiljusen mukaan se ei ole välttämättä huono asia.
– Minulle suomettuminen oli pienen maan upea selviytymistarina. Minusta se oli kunniakas tie. Ei se mitään antautumista ollut.
Kiljunen on valiokuntapomona ottanut paljon henkilökohtaisesti kantaa asioihin, joskus valiokunnan linjasta poiketen.
Kiljusen tapa herätellä ulkopoliittista keskustelua ja haastaa Suomen virallista linjaa jakaa mielipiteitä.
Viime vuosina Kiljunen on tullut tutuksi myös intohimoisena eläkekeskustelijana ja kiistellyistä aloitteistaan eläkejärjestelmän uudistamiseksi.
Syytöksiä lehdistöä kohtaan
– Se on tosi raskasta hybridivaikuttamista, mitä meidän iltapäivälehdistö tekee.
Kiljunen syyttää videolla iltapäivälehtiä venäläisten leimaamisesta ja Putinin propagandan ruokkimisesta.
– On vähän sellainen tunne tuossa lehdistön kirjoittelussa, että kaikki venäläiset ovat vihollisia, ja se on oikein venäläisille, että he saavat kärsiä.
Kiljunen sanoi kannattaneensa aluksi itärajan väliaikaista sulkemista. Pitkään jatkunut sulku rikkoi kuitenkin hänen mukaansa ihmisoikeuksia.
– Tämä on ihmisoikeusloukkaus teitä kohtaan, ja vaimoani kohtaan.
Kiljunen pyysi kommenttejaan anteeksi ja erosi valiokunnan puheenjohtajuudesta seuraavana aamuna.
Mielipiteiden möläyttely on kaatanut valiokunnan puheenjohtajia aiemminkin.
Mika Niikko (ps.) erosi pestistä tviitattuaan, että jonkun pitäisi ”astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon”. Tämän tulkittiin tukevan Venäjän kantaa.
SDP:n eduskuntaryhmä ilmoittaa Kiljusen seuraajasta ensi viikolla.
Mediatietojen mukaan valiokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Johannes Koskinen, joka hävisi äänestyksen Kiljuselle vuonna 2023.
Muokattu 29.11 16.47: Lisätty Kiljusen kommentit Nato-jäsenyydestä, hänen roolinsa Ottawan miinankieltosopimuksessa sekä Ukrainan mahdollisesta suomettumisesta.
