Lappeenrannassa on käynnissä kokeilu, jossa tekoäly yhdistää muun muassa satelliittikuvien, droonien ja laserkeilauksen tuomaa metsätietoa.
- Helena Korpela
- Ville Toijonen
Metsäyhtiö Stora Enso on valjastanut tekoälyn avuksi kirjanpainajia vastaan.
Metsäyhtiöllä on Lappeenrannassa käynnissä kokeilu, jossa yhdistellään satelliittikuvien, droonien ja laserkeilauksen tuomaa tietoa. Näiden tietojen avulla tekoäly pystyy erottamaan kirjanpainajan tekemät tuhot kuusille yksi puu kerrallaan.
– Näin pystymme tekemään toimenpiteitä oikealla tavalle oikeille paikoille, kertoo Stora Enson ostopäällikkö Juha Kaipainen.
Kaipaisen mukaan laajoilta tuhoilta on sitä suuremmat mahdollisuudet välttyä, mitä nopeammin kirjanpainajatuhot huomataan. Esimerkiksi Saksassa kirjanpainajat ovat tuhonneet laajalti metsää.
– Kirjanpainajan leviämistä voi seurata esimerkiksi terveiden puiden rungoista. Kirjanpainaja tekee niihin reikiä, joista tulee pihkavalumia, Kaipainen kertoo.
Kaipaisen mukaan kirjanpainajan tuhoamat puut käytetään pääosin energiapuuna eli polttoaineena. Silloin siitä esimerkiksi metsänomistajalle tuleva korvaus on tukkipuuta paljon pienempi.
Kirjanpainaja viihtyy kuusikoissa
Stora Enso testaa tekoälymalliaan Lappeenrannassa, koska alueella on havaittu runsaasti kirjanpainajien aiheuttamia metsätuhoja.
Kirjanpainaja on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen, joka hyötyy ilmastonmuutoksesta.
Kirjanpainaja vaivaa koko eteläisen Suomen kuivuuden heikentämiä kuusimetsiä. Erityisen yleinen se on Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
– Populaatio on päässyt kasvamaan Etelä-Karjalassa vahvaksi. Kirjanpainajassa on se vaikeus, että se monesti jatkaa siitä, mihin edellisenä kesänä lopetti, Stora Enson Juha Kaipainen sanoo.
Kirjanpainaja iskee heikkoihin puihin
Kirjanpainajan leviämiseen on ollut Kaakkois-Suomessa otolliset olosuhteet lämpimien säiden sekä 2010-luvun myrskytuhojen takia.
– Kirjanpainajat eivät ilmesty puihin itsestään, vaan ne tarvitsevat sytykkeen. Sytyke voi olla esimerkiksi tuulenkaatojen määrä yhdistettynä lämpimään ja pitkään kesään, sanoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta.
Kirjanpainajat syövät huonokuntoisia puita. Jos kirjanpainajia on paljon, ne pystyvät syömään myös elinvoimaisia puita.
Kaakkois-Suomessa kuusikot kärsivät yleisesti myös maannousemasta eli juurikäävästä.
– Jos puun juuret ovat huonossa kunnossa, puut alkavat kärsiä kuivuudesta ja kuumuudesta. Ne ovat sellaisia puita, jotka kirjanpainaja ensimmäisenä löytää, Ylioja sanoo.
Kirjanpainaja syö elävää puuta
Lappeenrantalaisen Sauli Leinon perheen metsä on kuusikkoa. Sinne kirjanpainajat ovat tulleet pikkuhiljaa.
– On niitä ollut aikaisemminkin, mutta määrä on kasvanut. Tähän kyseiseen kuusikkoon tehdään nyt uudistushakkuu, ja sen jälkeen istutamme koivua tilalle, Leino kertoo.
Hän uskoo, että kirjanpainaja on tullut pysyvästi suomalaisiin metsiin.
Luonnonvarakeskuksen Tiina Ylioja muistuttaa, että metsässä oleva vanha kuollut puu tai lahopuu ei itsessään ole riski kirjanpainajan tulemiselle.
– Kirjanpainaja hyödyntää eläviä puita, Ylioja sanoo.
Kirjanpainaja vaivaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Saksassa kuusimetsät ovat kärsineet vakavasti viime vuosien kuivuudesta, pitkistä hellejaksoista ja kirjanpainajatuhoista. Video on julkaistu 12. joulukuuta 2024.
