Kun Euroopan hullu viikko päättyy sunnuntaina, moni asia on toisin.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat sopineet neuvottelevansa Ukrainan rauhasta Saudi-Arabiassa ilman Ukrainaa. Euroopan johtajat valmistelevat hätäkokousta maanantaiksi.
Yhdysvallat on ilmoittanut, että Euroopan on puolustettava itse itseään ja harkitsee joukkojensa vetämistä euroopasta.
Osa muutoksista oli tiedossa etukäteen.
– Nyt ne tulivat vähän terävämmällä kulmalla, sanoo Janne Jaakkola.
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola osallistui Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Hän oli salissa, kun J.D. Vance haukkui Euroopan arvoja, sananvapautta ja poliittisia johtajia.
Yleisössä oli hiljaista, Jaakkola sanoo. Ihmisten päät alkoivat kääntyillä. Aplodit olivat vaisut.
Puhe hämmensi ja keräsi arvostelua. Naton pääsihteeri Mark Rutte piti sitä filosofisena.
Jaakkola: Ei pidä panikoida, mietimme jatkuvuutta
Jaakkola sanoo, että ei pidä uhriutua eikä panikoida, vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut muuttavansa politiikkaansa.
– En menisi asioitten edelle. Poliittisella puolella on tullut jo vastakkaisiakin kommentteja ja uudelleen asemointeja.
Sotilaspuolella on tärkeää miettiä jatkuvuutta ja tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä. On pohdittava pari askelta eteenpäin, mutta ei reagoida liian nopeasti ilman todella merkittävää syytä, Jaakkola perustelee.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat ilmoittaneet ensimmäisestä tapaamisestaan Ukrainan sodan lopettamiseksi Saudi-Arabiassa ensi viikolla.
Ukrainan sodan päättyminen tarkoittaisi kolme vuotta kestäneen tappamisen loppumista. Neuvottelu ei vielä tarkoita, että sota loppuisi.
Ukraina sanoo, ettei suostu ilman sitä neuvoteltuun tai huonoon sopimukseen. Ukraina sotii kuitenkin lännen lahjoittamilla aseilla, joista merkittävä osa on tullut Yhdysvalloista.
Jaakkola sanoo Suomen seuraavan tilannetta tarkkaan. Sodan loppuratkaisulla on suora vaikutus siihen, miten Venäjä jatkaa armeijansa vahvistamista.
– Jos Venäjä voi irrottaa sotilaallisia suorituskykyjä Ukrainasta, niin tulemme todennäköisesti jollain aikavälillä näkemään niitä tuossa meidän itärajan takana.
Suomen sotilastiedustelu kertoi katsauksessaan vastikään, että Venäjä asettaa tärkeysjärjestyksessä omat luoteisosansa, eli Suomen ja Baltian vastaiset alueet, muiden edelle, kun se vahvistaa omia sotilaallisia kykyjään.
Nato-maat ovat sodan alusta lähtien toistaneet, että Venäjä ei saa voittaa sotaa, sillä silloin Venäjä huomaisi, että väkivallalla ja kansainvälistä lakia rikkomalla voi voittaa.
Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth sanoi torstaina muille Nato-ministereille, että Ukrainan ei ole realistista tavoitella vanhojen rajojaan, sillä se vain pitkittää sotaa.
Se on merkittävä muutos Naton linjassa. Euroopan maat, myös Suomi, ovat ilmoittaneet jatkavansa aseiden ja muun avun toimittamista Ukrainaan.
Toinen merkittävä avaus Yhdysvalloilta oli myös, että Euroopan on puolustettava itse itseään. Riippuvuuden mahdollistava politiikka on ohi, Hegseth sanoi. Yhdysvallat haluaa puolustaa omia intressejään Tyynenmeren alueella.
– Tässä uudessa asetelmassa, missä uhkakuva on erilainen, Euroopan pitää nopeammin kehittää omaa puolustustaan osana yhteistä puolustusta, Jaakkola sanoo.
Mutta myös Natossa joka maalla on vastuu oman puolustuksesta kehittämisestä. Se on sotilaallisen turvallisuuden ja yhteisen puolustuksen lähtökohta, Jaakkola muistuttaa.
USA voi vetää joukkojaan Euroopasta
Yhdysvalloilla oli kylmän sodan aikan satoja tuhansia sotilaita Euroopassa. Määrä väheni, kunnes Krimin miehityksen jälkeen sotilaita tuotiin taas lisää. Joulukuussa heitä oli Euroopassa noin 80 000.
Näitä joukkoja Yhdysvallat saattaa siirtää sinne, missä sillä on turvallisuushuolia. Eurooppa voi Yhdysvaltain puolustusministerin mukaan hoitaa oman tilanteensa itsekin.
Jaakkola muistuttaa, että kun pohditaan Euroopan turvallisuutta, on huomioitava myös esimerkiksi Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja arktinen alue.
– En näe, että Yhdysvallat lyhyellä tai pitkällä aikavälillä vetäytyy kokonaan Euroopasta, koska heillä on täällä omat intressinsä.
Mutta Euroopan pitää kantaa enemmän vastuuta, hän jatkaa.
Suomen puolustusyhteistyösuhde Yhdysvaltojen kanssa alkoi tiivistyä 1990-luvun Hornet-kaupoista, ja se on jatkunut aseostoilla.
Ensi vuonna tulossa ovat ensimmäiset F35-hävittäjät. Kaupantekohetkellä hankinnan hinta oli 8,4 miljardia euroa. Viime vuonna Suomi teki Yhdysvaltojen kanssa puolustusyhteistyösopimuksen, ja vuodesta 2022 Suomessa on jatkuvasti harjoitellut yhdysvaltalaisia sotilaita.
Suomi ei ole ”ajopuu” vaan osallistuu
Jaakkola sanoo, että yhteistyö jatkuu kuten tähänkin asti.
– Pyrimme siihen, että myös meillä on annettavaa, eikä tämä ole riippuvuussuhde vaan yhteistyösuhde.
Annettavanaan Suomella on pohjoinen sijainti, jossa Suomi kantaa vastuuta puolustuksesta. Samoin osaaminen arktisessa sodankäynnissä ja teknologiassa.
Puolustusyhteistyösopimus DCA, defence cooperation agreement, mahdollistaa joukkojen harjoittelun sekä aseiden ja materiaalin varastoinnin Suomessa. Sopimuksen soveltaminen etenee, mutta toistaiseksi julkisuuteen ei ole muuta kerrottavaa.
– Heitä ei kannata nyt olemassa olevassa tilanteessa liikaa puskea, vaan he tuovat aikanaan omat näkemyksensä suunnitteluun, ja asiat sovitaan yhdessä.
Entä tämän viikon myllerrys? Mihin se Suomen puolustuksessa heijastuu?
– Meidän puolustusratkaisumme perustuu niin vahvaan harkintaan ja perustaan, että tällainen kiivasrytminen ja kärjekäs meneillään oleva keskustelu ei vaikuta sen toteutukseen vielä millään tavalla, Jaakkola vastaa.
”Kiivasrytmistä ja kärjekästä keskustelua” kuunnellaan kuitenkin tarkkaan, ja puolustusvoimat osallistuu siihen kertomalla sotilaallisen näkemyksensä tilanteesta ja toimintaympäristön kehittymisestä.
– Me emme ole näissä keskusteluissa mikään ajopuu, vaan olemme aktiivisesti miettimässä, miten tästä nyt päästään eteenpäin.
Münchenin keskustelujen perusteella eteenpäin meno tarkoittaa, että Euroopan puolustuskykyä on parannettava osana Natoa tai Euroopan omina ratkaisuina.
