Hyökkäyssodan myötä Venäjä alkoi ulottaa painostuksensa myös ulkomailla asuviin venäläisiin. Aiemmin mielenkiinto loppui siinä vaiheessa, kun aktivisti ylitti rajan ulkomaille.
Venäjän hyökkäyssotaa vastustavia mielenosoituksia Kemissä järjestävä venäläinen Maksim Aliev on saanut Venäjän viranomaiset niskaansa. Alijev kertoo poliisin rikostutkijan ilmestyneen tällä viikolla hänen Siperiassa asuvien vanhempiensa luokse.
Yle kertoi Alievista jutussaan aiemmin tammikuussa.
Aamuvarhain yllätysvierailulle tullut poliisi tivasi tietoja 24-vuotiaan Alievin olinpaikasta, toiminnasta sekä menneistä ja nykyisistä ystävistä.
– Poliisi sanoi, että häntä harmittaisi ja seuraukset olisivat ikävät, jos kävisi ilmi että vanhempani olisivat valehdelleet. Tämä kuulostaa tietenkin hyvin uhkaavalta.
Aliev kertoo vanhempiensa kieltäneen poikaansa osallistumasta mielenosoituksiin Venäjällä. Poliittisen toiminnan jatkumisesta Suomessa vanhemmat eivät edes tienneet.
Poliisin vierailu oli järkytys paitsi vanhemmille, myös Alieville.
– Olin yllättynyt siitä, että Venäjän hallitusta kiinnostaa pois muuttaneiden toiminta ulkomailla. Eihän se uhkaa Putinin valtaa.
Perheeltä voidaan vaatia julkista tuomiota
Näin olikin pitkään, vahvistaa vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Hallinnon mielenkiinto loppui usein siinä vaiheessa, kun toisinajattelijat olivat jättäneet Venäjän taakseen. Monien lähtö sallittiin vihjaamalla, että kannattaa mennä ennen kuin on myöhäistä.
Lassilan mukaan Venäjän linja muuttui, kun se aloitti hyökkäyssodan. Nyt se ulottaa Kiinan tapaan kansalaistensa valvonnan ja sorron myös maan rajojen ulkopuolelle ja tekee sen näyttävästi.
– Tämä on uusi ja enenevässä määrin esiin tuleva piirre, että Venäjältä paenneisiin poliittisiin aktivisteihin kohdistuu erityyppistä painostusta. Sukulaisten painostaminen on tässä yksi hyvin helppo keino, Lassila toteaa.
Poliisin vierailu sukulaisten luona on painostusta tyypillisimmästä päästä, kertoo Lassilan kollega, vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya. Yleistä on myös se, että Venäjällä asuvia vaaditaan julkisesti tuomitsemaan ulkomailla olevan sukulaisensa toimet. Paheksuvia lausuntoja julkaistaan sosiaalisessa mediassa ja televisiossa.
Zavadskaya tutkii rajat ylittävää sortoa poliittisen hallinnan välineenä. Tietoja on kerätty haastattelemalla lähes 600:a Venäjältä hyökkäyssodan aikana lähtenyttä. Valtaosa haastatelluista asuu nyt Saksassa, Georgiassa ja Armeniassa.
– Viranomaisten tutkassa on selvästi sekä riippumaton venäjänkielinen media että oppositiojärjestöt, eritoten Navalnyin organisaatio, Zavadskaya sanoo.
”Toimit tyhmästi ja tulet katumaan sitä”
Kemissä opiskeleva Maxim Aliev aprikoi nyt, ollaanko häntä vastaan nostamassa rikossyytteitä. Putinin Venäjällä Navalnyin järjestön tukeminen on rikos, hyökkäyssodan vastustaminen ”ekstremismiä” ja Ukrainan minkäänlainen tukeminen terrorismin tukemiseen verrattavaa. Jos syytteet halutaan tekaista, vaihtoehtoisia nimikkeitä riittää.
Hyökkäyssodan vuosina tunnettuja aktivisteja vastaan on tehtailtu lukuisia syytteitä terrorismin oikeuttamisesta.
Aliev pitää sitäkin mahdollisena, että rikostutkijan vierailu liittyy uhkaavansävyiseen, venäjänkieliseen sähköpostiin, jonka Aliev sai poliisin käyntiä edeltäneenä päivänä.
Siinä suomalaisnimellä esiintyvä lähettäjä kertoo toimittaneensa Alievista tietoa FSB-yhteyksiään mainostavalle venäläiselle vapaaehtoisjärjestölle, joka etsii ”ekstremististä sisältöä” verkosta. Sähköpostin viestiketjussa yhdistys ilmoittaa, että tällaista on Alijevin somepostauksista löytynyt.
Sähköposti alkaa sanoin: olet toiminut tyhmästi ja tulet sitä vielä katumaan.
Painostus vaimentaa osan, mutta ei kaikkia
Sukulaisten painostaminen on saanut osan aktivisteista pitämään matalaa profiilia, kertoo Margarita Zavadskaya satojen haastattelujen perusteella.
– He ovat siirtyneet vähemmän näkyvään toimintaan, kuten lahjoitusten antamiseen, joka onkin todella yleistä.
Ani harva haastatelluista sanoi, ettei painostus huoleta. Kovempiin keinoihin kuuluu esimerkiksi rikossyytteiden nostaminen sukulaisia vastaan, heidän potkimisensa pois työstä tai opiskelupaikasta tai pankkitilien jäädyttäminen.
Hallinto valitsee Jussi Lassilan mukaan keinot sen mukaan, miten ”vaarallisena vastustajana” se aktivistia pitää. Lassila ei usko, että Putinin hallinto onnistuisi tyystin hiljentämään ulkomailla asuvat venäläiset.
– Ei ole mitään merkkejä siitä, että repressio saavuttaisi sellaiset mittasuhteet, että se vaimentaisi kaikkein aktiivisimmat. Venäjällä ei ole sellaisia resursseja, että se voisi laittaa vakoojia kaikkien perään.
Maksim Aliev aikoo jatkaa sodanvastaisia mielenosoituksia ja kirjeiden kirjoittamista poliittisille vangeille. Hän odottaa, että vanhemmat jätetään rauhaan.
– He eivät tiedä mitään toiminnastani Suomessa.