Keskeinen syy puutiaisten leviämiselle on ilmastonmuutos, sillä puutiainen pitää leudoista talvista ja aikaisista keväistä.
Enää punkkeja ei pääse karkuun edes Lapissa.
Puutiaiset eli punkit ovat siirtymässä kohti pohjoista. Sen sai huomata Kittilän Sirkan kylässä Levitunturin kupeessa Immeljärven rannalla asuva Maritta Lastikka.
Lastikka oli keräämässä järvenrantaniityltä yrttikasveja, kun mukana kulkeneeseen Pimu-koiraan tarttui seitsemän punkkia.
– En ollut koskaan aikaisemmin edes nähnyt sellaista, Lastikka toteaa.
Professori Ilari Sääksjärvi Turun biodiversiteettiyksiköstä kertoo, että suotuisien elinolosuhteiden myötä punkit eli puutiaiset ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet Suomessa satoja kilometrejä pohjoiseen.
Tutkimuksen ja kansalaishavaintojen, kuten verkon Punkkilive-palvelun perusteella punkkien esiintymisalueen raja on nykyisin Napapiirin tienoilla, Rovaniemen korkeudella.
– Sieltä tulee paljon havaintoja, joka kertoo siitä, että punkkikanta on Rovaniemellä vahva ja se lisääntyy.
Punkkilivestä voi kuitenkin havaita, että yksittäisiä havaintoja punkeista on tehty pohjoisempanakin, vaikka kanta on siellä vielä harva.
Kittilän lisäksi punkkeja on tänä kesänä havaittu esimerkiksi Ylläksellä, Sodankylässä, Pallasjärvellä, Ivalossa ja Enontekiöllä.
Talvet lyhenevät ja lämpiävät
Ilari Sääksjärven mukaan osa ilmoittajista voi olla Lapin matkailijoita, jotka ovat havainneet lemmikissään puutiaisen juuri Lapissa.
Keskeinen syy punkkien leviämiseen on ilmastonmuutos. Talvet lyhenevät ja lämpenevät, mikä Sääksjärven mukaan parantaa puutiaisten elinolosuhteita yhä pohjoisempana. Puutiaisten lisääntymiskausi pitenee vähitellen, mikä vahvistaa kantoja.
Puutiaiset tarvitsevat menestyäkseen riittävästi lämpöä ja kosteutta sekä aluskasvillisuutta ja karikekerrosta.
Punkkien aktiivisuus alkaa noin viidessä plusasteessa.
Veden läheisyydellä, esimerkiksi Kittilän Immeljärvellä, on lämmittävä vaikutus, joten vesistöjen läheisyydessä punkit viihtyvät.
Liian kuivat paikat eivät punkkeja miellytä, ja pitkät hellejaksot saattavat heikentää punkkien menestystä.
– Joet, järvet ja myös kaupunkiympäristöt voivat tarjota lämpimän mikroilmaston, jossa puutiaiset menestyvät pohjoisemmassakin, Sääksjärvi toteaa.
Valtameri lämmittää rannikkoa
Punkkeja on havaittu myös esimerkiksi Pohjois-Norjasta. Sääksjärvi kertoo tämän johtuvan siitä, että valtameri lämmittää rannikkoa.
Isäntäeläimiä – esimerkiksi myyriä, pieniä nisäkkäitä, poroja ja kauriita – tarvitaan myös. Kauriit ovat tärkeitä puutiaisten levittäjiä erityisesti etelämpänä, mutta myös matkailijat tai heidän lemmikkinsä voivat kuljettaa punkkeja mukanaan pohjoiseen.
Maritta Lastikka on nähnyt kauriita Immeljärven rannalla, joten punkit ovat saattaneet kulkeutua paikalle niidenkin kyydissä.
Puutiaiset ovat konkreettinen merkki luonnon muuttumisesta. Niistä on tullut arkipäivää monella paikkakunnilla, joissa niitä ei ennen ole tavattu.
– Puutiaiset herättävät jaettua huolta. Niiden välittämät taudit, kuten borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat lisääntyneet, Sääksjärvi huomauttaa.
Maritta Lastikalla puolisoineen on neljä koiraa, jotka ovat kotipihalla kesäisin. Pihalle asti punkkeja ei kuitenkaan ole levinnyt – ainakaan vielä.
Lastikkaa huolettaa punkkien yleistyminen. Poissa ovat ajat, jolloin koirat uskalsi päästää temmeltämään Immeljärven rantaheinikkoon ilman huolta puutiaisista.
