Kysyimme kolmelta suurelta metsäyhtiöltä, mitä muutoksia Suomussalmen raakkutuho aiheuttaa niiden toimintaan.
Henna Korkala,
Eetu Ruonakoski
Suomussalmen Hukkajoen ympäristövahinko ei ole johtanut suuriin muutoksiin muiden metsäyhtiöiden kuin Stora Enson kohdalla.
Stora Enso, Metsä Group ja UPM ovat kertoneet sitoutuvansa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) vaatimukseen 50 metrin suojavyöhykkeestä.
Muita muutoksia ei ole tehty, kertoo UPM:n sidosryhmäsuhteiden johtaja Sami Oksa.
– Tarkistimme ohjeistuksen, joka perustuu viranomaisen raakun suojeluohjeeseen. Meillä ei ole tarvetta muuttaa prosesseja tai käytäntöjä muuten tässä yhteydessä. Ohje on suhteellisen uusi ja ollut meillä käytössä.
UPM on ollut sitoutunut tämän hetken viranomaissuositukseen, jonka mukaan raakkujokiin tulisi jättää 45 metrin suojavyöhyke.
Hukkajoen Stora Enson hakkuutyömaalla suositusta ei ollut noudatettu. Metsätyökoneet ylittivät sääntöjen vastaisesti joen satoja kertoja ja aiheuttivat tuhansien jokihelmisimpukoiden kuoleman.
Tällä hetkellä UPM:llä ei ole Oksan mukaan hakkuutyömaita raakkujoen läheisyydessä.
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo, että yhtiö on kerrannut ohjeistusta raakkujokien läheisyydessä toimimisesta mahdollisimman laajasti yrittäjille, kuljettajille ja toimihenkilöille.
Stora Enso käynnisti lukuisia toimenpiteitä raakkutuhon takia. Keskeisin niistä oli hakkuiden keskeyttäminen Suomessa kaikissa sellaisissa kohteissa, joissa on vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulakiin liittyviä rajoituksia. Nyt myös toisella Stora Enson hakkuutyömaalla epäillään, että raakkupuro on ylitetty vastoin ely-keskuksen ohjeita.
Metsä Group toivoo tiedon automatisointia
Metsä Groupin Jumppasen mielestä suojeltavien kohteiden tiedon tulisi liikkua automaattisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä, jotta virheiden riski olisi pienempi.
Näin puun ostaja ja korjuuyrittäjä voisivat nähdä tiedot yksityiskohtaisesti.
– Nykyinen käytäntö, jossa tiedot kulkevat vain yksittäisten sähköpostien kautta, on riskialttiimpi ja epävarmempi, Jumppanen kertoo.
Myös Stora Enso nostaa esille suojeltavien kohteiden tiedon saatavuuden.
– Uhanalaisten lajien esiintymätiedot ovat usein salattuja. Saamme tiedon viranomaisilta vasta metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Meidän tulee varmistaa, että käytössämme on paras mahdollinen paikkatieto raakkujen esiintymistä, kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Ingrid Peura sähköpostitse.
UPM:n Oksan mukaan inhimillisen vahingon riski on aina metsätyömailla olemassa. Niiden estämiseksi yhtiö voi erityisissä kohteissa varmistaa urakoitsijan kanssa puhelinsoitolla tiedon perillemenon tai käydä hakkuutyömaalla silloin, kun uhanalaista lajia on havaittu.
Oksa muistuttaa, että Suomessa on runsaasti suojelukohteita, joten niiden huomioon ottaminen on metsätyömailla arkipäivää.
– Meiltä tulee metsäkoneiden karttajärjestelmiin suojelukohteet. Kuljettajilla on koko ajan hakkuukoneessa näkyvillä, että tuossa on suojelukohde. Sitä lähestyessä kuski saa automaattiset varoitukset.
Palaveri koolle
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kutsuu lähiviikkoina koolle palaverin, jonka tarkoituksena on selvittää, miten metsäyritykset varmistavat, ettei Hukkajoen kaltaista ympäristövahinkoa satu uudestaan.
– Tapaamisen tarkoitus on saada selväksi, miten yritykset jatkossa toimivat siten, että lakia noudatetaan ja yhtiöiden toiminta vastaa lupauksia, Mykkänen kommentoi sähköpostitse.
Ministeriön mukaan on mahdollista, että uhanalaisten lajien elinympäristöjen pelisääntöjen valvontaa ja seuraamuksia selkeytetään valtion päätöksin ja säädöksin.
– Tätä arvioidaan hallituksessa. Metsäyhtiöiden johdon tapaamisen yksi tarkoitus on täydentää tilannekuvaa siitä, millä toimenpiteillä tilannetta voidaan parhaiten parantaa, kertoo Mykkänen.
